Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille on yksi tärkeimmistä kuntien tehtävistä tällä valtuustokaudella. Muutos vaatii vahvaa muutosjohtamista. Iso osa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä siirtyy hyvinvointialueelle töihin. Vaikkakin oletettavasti monella fyysinen työpaikka pysyy vähintään alkuun samana, herättää muutos aina tunteita. Lisäksi kuntalaisilla on tarve saada ajankohtaista tietoa, mikä muuttuu ja mikä ei muutu.

Kaupungin näkökulmasta muutoksia tulee talouteen ja toiminnan organisoimiseen. Hyvinvointia tukevat palvelut jäävät kunnan vastuulle ja ”vahvemmat palvelut” siirtyvät hyvinvointialueelle. Saumattomien palvelujen toimivuuden turvaamiseksi tarvitaan ennakointia ja keskustelua jo nyt valmisteluvaiheessa sekä uuden hyvinvointialueen valtuuston aloittaessa tehtävät.

Kuntalaisten näkökulmasta on tärkeää palvelujen saatavuus. Käytännössä kuntien tulee huolehtia siitä, että palvelut siirtyvät hyvänä ja toimivana kokonaisuutena hyvinvointialueille. Järjestämisvastuuseen kuuluu lakisääteisten palveluiden turvaaminen. Vaikka järjestämisvastuu eli lakisääteisten tehtävien hoitaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa siirtyy hyvinvointialueelle, on vastuu edelleen kunnilla. Käytännössä kunnat eivät saa lipsua vastuustaan nyt.

Kuntien budjettien tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin olla riittävä. Kunnan intresseissä tulee olla kuntalaisten hyvinvointi ja palveluiden laadukkuus, vaikka järjestävä taho muuttuu. Mikäli kunnat alibudjetoivat nyt, tulee välttämättä tarve lisätä kuluja palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Lopulta veronmaksaja tuntee tämän kukkaron keventyessä. Kunnat tekevät lyhytnäköistä ja veroja nostavaa politiikkaa, mikäli palveluiden toimivuudesta ei huolehdita. Tehdään eri kunnissa vastuullista politiikkaa valmistellessamme budjetteja alkaneelle valtuustokaudelle.

Sirpa Pursiainen

KD Tampereen valtuustoryhmän pj

Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän jäsen

Olen huolissani ideologisesti kasvaneesta vastakkainasettelusta julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä yrittäjäkielteisyyden kasvamisesta. Mielestäni on käsittämätöntä, että osa poliitikoista viljelee jatkuvasti mielikuvaa ahneista yrittäjistä. Tosiasiallisesti ainoastaan yrittäjät luovat pohjan hyvinvointiyhteiskunnallemme, sillä yrittäjyyden ja työnteon kautta hyvinvointipalvelut rahoitetaan verovaroin.

Tarvitsemme yrittäjäystävällistä politiikkaa varmistaaksemme hyvinvointipalvelut sekä pitääksemme kuntien muut palvelut nykyisellä tasolla. Meidän tulee huomioida yritykset kaavoituksessa, suosia paikallisia yrityksiä kuntien hankinnoissa ja edistää yritysten kasvumahdollisuuksia. Koronan, ikäihmisten määrän kasvun ja syntyvyyden heikkenemisen vuoksi talouden näkökulmasta on välttämätöntä tehdä kaikki mahdollinen työllisyyden edistämiseksi sekä yritysten pitämiseksi Tampereen seutukunnalla.

Moni yrittäjä tekee paljon hyvää sen lisäksi, että on työllistämisen kautta tarjoamassa leivän monen perheen pöytään. Miltei kaikki yrittäjät kokevat perustelluksi sen, että yhteiskunta huolehtii heikommista, kuten ikäihmisistä ja vammaisista. Moni yrittäjä kuitenkin samanaikaisesti ihmettelee verovaroin kerätyn rahan huolettoman käyttämisen trendiä. Vastuullinen kunta huolehtii taloudesta, ennakoi tulevia pakollisia menoja ja tekee kaikkensa varmistaaksensa selviämisen tulevista vuosista.  

Paikallisten yrittäjien tukeminen varmistaa veroeurojen ohjautumisen omalle kunnalle. Monesti paikallisen yrittäjän tuotteiden valitseminen tuo laatua ja on kuljetuskustannusten minimoimisen vuoksi iso ekoteko. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tampereen tulisi kiinnittää erityistä huomiota paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen. Vastakkainasettelun ja yrittäjäkielteisyyden sijaan arvostetaan yrittäjiä ja rakennetaan yhdessä elinvoimaista ja hyvinvoivaa Tamperetta.

Sirpa Pursiainen

Toimitusjohtaja (YTM), kaupunginhallituksen varajäsen (KD)

Keskustelemassa Sirpa Pursiainen, Timo Rauhalammi ja Petri Kulju.

Keskustelemassa Sirpa Pursiainen ja Maria Vuoristo.

Juho Leppänen haastattelee Sirpa Pursiaista ja Sari Tanusta.

Suomessa huumeiden käyttäminen on hälyttävästi lisääntynyt. Huumeiden käytön lisääntyminen kertoo arvomuutoksen lisäksi varhaisen tuen puuttumisesta sekä toimimattomasta lastensuojelusta, mielenterveyspalveluista ja päihdepalveluista. Valitettavasti monella huumeiden käyttäjänaisella on kokemushistoriassaan lapsuuden hyväksikäyttöä, perheväkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Lisäksi valitettavan moni nainen päättyessään huumemaailmaan myy itseään rahoittaakseen huumeiden käyttöä.

Lastensuojelun resurssit tulee saada kuntoon. Seksuaaliset hyväksikäyttökokemukset tulee tutkia tarkoin ja riittävä apu ja tuki tulee tarjota uhreille. Perheväkivaltatilanteissa niin ikään terapiatukea tulee tarjota jokaiselle lapselle. Lapsi on uhri silmännäkijänä silloinkin, kun väkivalta kohdistuu omaan vanhempaan, eikä suoraan lapseen. Turvakodeissa tulee olla riittävästi paikkoja, jotta akuutissa tilanteessa aina löytyy turvapaikka, jonne voi hakeutua.

Mielenterveyspalveluissa tulee painopistettä siirtää varhaiseen puuttumiseen sekä terapiaan. Aivan liian usein yhteiskunnassamme ratkaisuksi tarjotaan mielialalääkkeitä selvittämättä mielenterveysongelmien synnyn juurisyitä. Pahimmillaan lääkitys vain edesauttaa ongelman syvenemistä ja pitkittymistä ja muodostuu osaksi mahdollista päihdeongelmaa.

Päihdehuoltoon tulee päästä ja koko palvelukokonaisuutta tulee kehittää. Kykyä kohdata traumatisoituneita naisia tulee kehittää, jotta he pääsevät eheytymään mahdollisista prostituution kokemuksista, väkivallan kokemuksista sekä syvemmistä lapsuudessa tapahtuneista haavoittavista kokemuksistaan.

Raskaana oleville naisille tulee saada lainsäädäntöön pakkohoitomahdollisuus, jotta viaton syntymätön lapsi ei joutuisi kohtaamaan tätä maailmaa vieroitusoireisena ja pahimmillaan joutua kärsimään lopun elämäänsä keskushermoston ja elinten sairauksista.

Olen erittäin huolestunut huumemyönteisen keskustelun lisääntymisestä viranomaisten ja joidenkin poliitikkojen toimesta. Tarvitsemme arvomuutosta, jossa päihteiden käyttöä ei ihannoida, vaan ihannoidaan halua elää täyttä elämää ilman päihteitä.

Sirpa Pursiainen

Toimitusjohtaja, Hyvänolon Elämänpuu Oy

KD naisten liittohallituksen edustaja, KD Naisten Pirkanmaan piirin edustajana

Me Teiskossa asuvat tiedämme arjestamme, kuinka upea luonto ympärillämme on ja kuinka hieno paikka tämä on asua. Viime valtuustokauden alussa sain pormestariohjelmaan kirjauksen luontomatkailun kehittämisestä Teiskoon. On hienoa, että Visit Teisko syntyi sen pohjalta ja muutama matkailualan yrittäjä on tehnyt tiiviimpää yhteistyötä. On myös hyvä, että kaavoituksessa matkailualan kehittämisalueet, on merkitty ja samalla säästetty virkistyskohteeksi yksi Tampereen luontohelmistä eli Maisansalon lenkkipolku, josta Koljonselkä avautuu. Rakentamista olisi tullut mahdollistaa kaavassa laajemmin.

Potentiaalia ja mahdollisuuksia alueella on kuitenkin enemmän. Luontomatkailun kehittämistä tulee jatkaa myös seuraavalla valtuustokaudella. Alueelle on toivottu frisbeegolfrataa ja se on ehdottomasti kannatettava hanke. Frisbeegolfradan rakentamisessa uskon kaupungin tulevan vastaan ja sitä kautta saamme yhden harrastusmahdollisuuden alueen asukkaille ja lisäksi alanharrastajia vierailemaan täällä. Tämä on yksi keino rakentaa myönteistä kuvaa Teiskosta.

Teiskolaiset ansaitsevat hyvät palvelut. Pidän täysin käsittämättömänä sitä, että joudumme kerta toisensa jälkeen puolustamaan koulujamme ja terveysasemaamme. Onneksi Terälahden koulu ja Kämmenniemen terveysasema saatiin säilytettyä tälläkin kertaa. Kämmenniemen koulu ansaitsee tulla korjatuksi nopealla aikataululla ja oli tärkeää, ettei kaupunginhallituksen esittelyssä ollut aikatauluehdotus edennyt käsittelyyn asti.

Julkisen liikenteen tärkeydestä puhutaan paljon, mutta silti juuri Teiskoon ollaan jatkuvasti kohdentamassa heikennyksiä. Toivottavasti alueen asukkaiden palautteet kuullaan päätöksenteossa. Julkisen liikenteen lisäksi kevyenliikenteen väylät ovat tärkeitä. Toivon, että seuraavan valtuustokauden aikana saamme pyörätien Kämmenniemen ja Terälahden välille. Tämä mahdollistaisi turvallisen kulkemisen ekologisesti kauppaan, harrastuksiin, lasten keskinäisiin vierailuihin ja kuntoiluun. Samalla jo olemassa oleva pyöräilyreitistö pitenisi ja turvallisuus kohenisi kantakaupunkilaisille.

Onneksi meillä on Teiskossa hienosti edelleen yhteisöllisyyttä. Tämä on asia, jota meidän kaikkien kannattaa vaalia. Vahvalla yhteistyöllä saamme asioita eteenpäin.

Sirpa Pursiainen Kaupunginhallituksen varajäsen, varavaltuutettu

Toimitusjohtaja (YTM)

Valtio on kohdentanut kunnille rahaa ikäihmisten palveluiden hoitajamitoituksen nostoa varten. Ongelmana on kuitenkin, että kaupungit ja kunnat ovat itse päättäneet, mihin valtion kohdentama raha käytetään. Edes ministeriö ei tiedä, mihin rahat on kunnissa käytetty. Vain harvassa kunnassa raha on kohdistettu sekä julkisen että ostopalveluina tuotetun tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Hoitajamitoituksen nousu luonnollisesti tarkoittaa kasvavia henkilöstökuluja, jotka ovat palvelutuotannossa merkittävin menoerä.

Hoitotyössä jo nyt ovat käsitteet välillinen ja välitön työ. 1.1.2022 tehostetussa palveluasumisessa tulee olla vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden ja 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 mitoitusta. Hoitajamitoituksen nousu on asiana hyvä ja mahdollistaa virikkeellisen arjen. Valtion tulee varmistaa osaltaan riittävä tulorahoitus kunnille ja sen pitää olla korvamerkittyä. Kuntien tulee huolehtia, että myönnetty raha käytetään hoitajamitoituksen kuluihin sekä omassa tuotannossa että tulonsiirtona yksityisille palveluntuottajille.

Tällä hetkellä hoiva-ala kärsii työntekijöiden puutteesta. Jotta lain mukainen hoitajamitoitus voi toteutua, tulee lisäksi kouluttaa riittävästi sekä lähihoitajia että hoiva-avustajia. Ikääntyvät ansaiset hyvän hoidon, virikkeellisen arjen ja merkityksellisen elämän.

Sirpa Pursiainen, Kaupunginhallituksen varajäsen

Toimitusjohtaja, YTM