Työntekijöiden hyvinvointi ja tiedolla johtaminen tuovat imua alalle

Hyvä ja laadukas palvelu syntyy ammattitaitoisista työntekijöistä, jotka osaavat kohdata asiakkaan yksilölliset tarpeet. Hyvään johtamiseen, riittävään rahoituspohjaan sekä henkilöstömitoituksen toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueelle.

Oikea-aikaisen ja yksilöllisen avun saaminen on inhimillistä ja taloudellisesti paras tapa toimia. Mikäli työntekijä ei pysty perehtymään asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen, ei hän pysty myöskään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Tällöin sekä sosiaaliset että terveydelliset tarpeet kasvavat ja syntyy tarve vahvemmille palveluille.

Sosiaali- ja terveysalalle hakeudutaan yleensä halusta auttaa. Yhtenä vakavana syynä hakeutua alalta pois on eettinen ristiriita, jota sosiaali- ja terveysalan työntekijät kohtaavat: halu hoitaa asiat hyvin ilman riittäviä resursseja. Jotta työtä voidaan tehdä sydämellä, meidän tulee varmistaa riittävä rahoituspohja sekä varmistaa henkilöstömitoituksen toteutuminen. Tämä on paras keino varmistaa, että alalla on riittävästi työntekijöitä myös tulevaisuudessa.

Hoitoalalla tehdään merkityksellistä ja tärkeää työtä. Jotta pystymme kehittämään työhyvinvointia sekä hoitotyötä, meidän tulee kuulla työntekijöitä ja vahvistaa tiedolla johtamista. Pirkanmaalla tiedolla johtaminen onkin ollut keskeisenä painopisteenä jo nyt hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa.

Kristillisdemokraateille hyvinvoiva henkilöstö on sydämen asia.

Sirpa Pursiainen

Sote asiantuntija, Ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja (YTM)

Kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu

Aluevaaliehdokas, Kristillisdemokraatit

Arvokas ikääntyminen ja merkityksellinen elämä painopisteeksi

Sosiaali- ja terveysalan asiantuntija, yhteyskuntatieteiden maisteri Sirpa Pursiainen haluaa korostaa jokaisen Pirkanmaalaisen oikeutta arvokkaaseen ikääntyminen. Pursiainen työskentelee ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtajana Tampereella sekä toimii Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän jäsenenä, Tampereen kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan maakuntavaltuutettuna.

”Jokaisella tulee olla luottamus siihen, että jokaisen palvelutarpeeseen vastataan. Meillä tulee olla riittävästi sekä palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja, jotka tulee tuottaa monituottajamallilla. Kotihoitoa tulee toteuttaa riittävässä määrin niille, jotka kykenevät ja joiden edunmukaista on asua vielä kotona” kertaa Pursiainen.

Pursiainen on työskennellyt itse lähihoitajana, sosiaalityöntekijä sekä sosiaali- ja terveysalan opettajana ja näin ollen tarkastellut ikääntyneiden asioita monesta eri näkökulmasta. Pursiaisen mukaan merkityksellisen ja arvokkaan ikääntymisen toteutuminen tarvitsee pohjalleen asennemuutosta koko yhteiskunnassa. Kun Pursiainen haastatteli kirjaansa UNOHDETUT – Vanhuus satavuotiaassa Suomessa ikääntyneitä ja omaisia, korostuivat tarinoissa ihmisten ainutlaatuisuus ja yksilölliset elämäntarinat sekä palvelujen toteutumisen epätasainen laatu.

”Ikääntyneillä on arvokasta elämänkokemusta ja jokaisella ikääntyvällä on aidosti omia näkemyksiä ja mielenkiinnon kohteita. Ikääntyneiden toiveet tuleekin huomioida positiivisella tavalle etsiessä oikeaa ja soveltuvinta palvelua tai asumisyksikköä. Emme voi olla niin köyhiä Pirkanmaalla, ettemme voisi turvata ikääntyvien pariskuntien asumista yhdessä elämän viimeisiä vuosia”, summaa Pursiainen.

Pursiainen tuntee hyvin sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän ja on kirjoittanut näistä myös kirjan ”Lähihoitajana yhteiskunnassa”. Hänen mukaansa lainsäädännöllä sinänsä ohjataan huomioimaan ihmisen elämän kokonaisuus, mutta edelleen työtä on tehtävänä. Pursiaisen mukaan kotihoidossa, palveluasumisessa sekä muissa ikääntyneille suunnatuissa palveluissa on huomioitava elämän merkityksellisyys. Hänen mukaansa asumispalvelujen tulee olla yhteisöllisiä sekä osallistavia.

”Nauru, kaipuu, kosketus, yhdessä tekeminen ja aito kuuleminen ovat asioita, jotka eivät maksa mitään, mutta lisäävät hyvinvointia. Yhteisöllisyyteen tarvitaan jokaista. Osallisuuden tunne kasvaa aidossa kohtaamisessa”, toteaa ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja Sirpa Pursiainen.

Sosiaali- ja terveysalan palkankorotuksiin uusi toteutusmalli

Sosiaali- ja terveysalalla palkat ovat alhaiset etenkin hoitajilla ja sosiaalityöntekijöillä, huomioiden työn kuormittavuus. Miesvaltaiset alat saavat helpommin palkankorotuksia, sillä he voivat lakkoilla vaarantamatta kenenkään terveyttä ja hyvinvointia. Olen pitkään pohtinut, miten saisimme miesvaltaiset alat nykyistä paremmin osallistumaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin.

Sosiaali- ja terveysalan palkat maksetaan käytännössä kerätyistä verovaroista. Käytännössä veroja kerätään kaikilta ja valtio ja kunnat ohjaavat veroja uudelleen ja lopulta näistä osa ohjautuu sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkoihin, joista hekin taas puolestaan maksavat veroja takaisinpäin valtiolle. Entäpä jos sosiaali- ja terveysalalla perittäisiinkin nykyistä vähemmän veroja eli hoitajat ja sosiaalityöntekijät saisivat niin sanotun veroalennuksen? Tämä olisi täysin mahdollista tehdä ja tätä kautta työntekijöille jäisi käytännössä enemmän rahaa verotuksen ollessa keveämpi. Puolestaan näin toimimalla miesvaltaiset alat olisivat kompensoimassa nykyistä paremmin hoitoalan palkankorotuksia. Tämä toimintamalli ei myöskään toisi lisärasitetta työnantajalle henkilöstökulujen nousun myötä.

Meillä on jo nyt haasteita hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa ja etenkin haaste hoitajien riittävyydessä tulee vain kasvamaan lähivuosina. Tästä syystä meidän tulee selvittää kaikki keinot niin työntekijöiden jaksamisen kuin palkkauksenkin parantamiseksi.

Sirpa Pursiainen

Ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja, YTM

Aluevaaliehdokas (kristillisdemokraatit)

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin panostettava tänään

Pidän erittäin huolestuttavana mielenterveysongelmien määrällistä kasvua sekä palveluiden riittämättömyyttä. Mielenterveysongelmien taustalla on moninaisia asioita, joihin meidän tulisi kiinnittää huomioita. Yksi halvimmista ja tehokkaimmista keinoista on edelleen lisätä tunnetaitojen opettelua päiväkodeissa ja kouluissa sekä vahvistaa vuoropuhelua vanhempien kanssa näiden taitojen harjaantumiseen myös kotona.

Toisena keinona on yhteisöllisyyden rakentaminen niin kouluissa kuin asuinalueilla. Osallisuuden, merkityksellisyyden tunteen sekä hyväksymisen kokemuksen saaminen ovat mielenterveyttä tukevia asioita. Meistä jokainen voi tehdä oman osansa tällä saralla. Mielestäni yhteisöllisyyteen kuuluu sisälleen ihmisen hyväksyminen itsenään. Lapset ja nuoret kokevat suuria paineita ulkonäöstään ja riittävyydestään, meidän aikuisten ei tule tätä painetta ainakaan lisätä.

Kolmantena merkittävänä asiana on turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen heikkeneminen. Koulukiusaaminen, huumeiden käytön lisääntyminen katukuvassa ja lähipiirissä, perheväkivalta ja huolestuttavien uutisten vyöryminen ilman turvallisuuden tunteen vahvistamista heikentävät lapsen ja nuoren turvallisuuden kokemusta. Turvattomuuden tunne heikentää mielen hyvinvointia. Koetut turvallisuusuhat ja tilanteet turvallisuuden vaarantumisesta kuormittavat merkittävästi mieltä. On meidän aikuisten tehtävänä huolehtia, että lapset ja nuoret saavat elää lapsuuttaan turvallisin mielin.

Ennaltaehkäisevien keinojen lisäksi meidän tulee panostaa myös mielenterveyspalveluihin. Lääkkeitä tarvitaan vaikeissa tilanteissa, mutta meillä Suomessa mielenterveysongelmien hoito on kääntynyt liian lääkepainotteiseksi. Juurisyiden selvittäminen terapian avulla, keskusteluapu ja itsetunnon vahvistaminen ovat asioita, joihin tulee panostaa. Lisäksi perheissä, kouluissa ja yhteiskunnassa olevia turvallisuusuhkia tulee kitkeä systemaattisesti pois. Hyvinvointi-investoinnit lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin on tehtävä tänään, jotta heillä ja meillä on valoisampi tulevaisuus.


Sirpa Pursiainen

Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu (Tampere)

Aluevaaliehdokas, Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien puheenvuoro maakuntavaltuuston kokouksessa 29.11.2021

Pirkanmaan liiton talousarviossa ja suunnitelmassa todetaan talouden olevan vakaalla pohjalla. Sinänsä talouden vakaa pohja on hyvä asia. Kuitenkin ehdotuksen pohjana on kuntien jäsenmaksuosuuksien korottaminen 2,5%. Esittelyssä todetaan, että korotus vastaa Kuntaliiton arviota ansiotasoindeksin muutoksesta. Ymmärrämme etenkin tällä hetkellä korotustarpeen, kun maakuntaliitto on ollut keskeisessä asemassa valmistelemassa hyvinvointialueiden muodostumista. Me kristillisdemokraatit näemme, että pidemmällä aikavälillä maakuntaliiton tulee kuitenkin etsiä säästöjä kasvavien menojen sijaan.

Maakuntaliitto on ollut keskeisessä roolissa hyvinvointialueiden valmistelussa. Vaikka hyvinvointialuevaalit ovat aivan kohta edessä, on maakuntaliitolla edelleen tärkeä rooli valmisteluvaiheessa sekä hyvinvointialueiden syntyvaiheessa. Myös jatkossa Pirkanmaan liitolla tulee olemaan vahva yhteistyöntekijän rooli kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Hyvinvointialueiden kokonaisuus on tässä kohden yksi tärkeimmistä osista talousarviossa. Kannatamme talousarvion hyväksymistä.

Maakuntaohjelman osalta meille kristillisdemokraateille on tärkeää pitää koko Pirkanmaa asuttuna ja mukana kehityksessä. Lähijunaliikenteen kehittäminen on yksi asia, jolle voimme varmistaa, että koko Pirkanmaa pysyy mukana. Väestösuunnitteissa, politiikassa ja asenteissa meidän on tärkeä varmistaa, että kaukaisimpienkin ja pienimpien kuntien tarpeet otetaan tosissaan. Pienenä huomiona totean, että esityksen kuvissa Tamperetta ei ollut kuvattu huomioituna pohjoista suuraluetta osana Tamperetta. Esitetyistä skenaarioista näemme, että todennäköisimmin Pirkanmaa kehittyy ja sen kehittymistä tulee tukea siten, että kasvualue laajenee. Meillä on mahdollisuus luoda Pirkanmaasta kokonaisuutena houkutteleva paikka asua. Moni perhe ja yrittäjä arvostaakin hieman väljempää asumista vehreässä ympäristössä.

Parhaimmillaan digitalisaatio tukee tiedolla johtamista ja antaa erilaista tietoa tarpeista Pirkanmaan syrjäseuduilta, yrittäjien tarpeista, liikenneverkoston kehittämisestä ja muista merkittävistä asioista. Osaltaan digitalisaatioon liittyvät hankkeet voivat tukea myös tietoverkkoja pitkin kulkevia palveluja eri puolille Pirkanmaata. Vaikkakin digitalisaatio on tärkeä osa kehitystä, haluamme muistuttaa, ettei digitalisaatio korvaa ihmistä.

Me Kristillisdemokraatit haluamme olla rakentamassa Vehreämpää huomista. Pidämme hyvänä, että maakuntaohjelmassa asetetaan tavoite ihmisten luontosuhteen elvyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden arvostamiseen. Meidän jokaisen arjen päätökset kuluttamisessa vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Ilmastotekojen lisäksi näemme, että meidän tulee voida asua maaseudulla ja kaavoituksessa ja hankkeissa tulee huomioida vehreyden merkitys ihmisten hyvinvoinnille.

Me Kristillisdemokraatit toivomme, että Pirkanmaan liitto nostaa esille vahvemmin Pirkanmaan luontomatkailun kehittämisen yhdessä kuntien kanssa. Mielestämme on erittäin harmillista, ettei tätä kokonaisuutta ole nostettu osaksi maakuntaohjelmaa selkeämmin. Luontomatkailun merkitys on korostunut korona-aikana. Ulkomailta Pirkanmaalle suuntautuvan luontomatkailun kehittyminen tuo työpaikkoja, yrittäjyyttä ja aitoa BKT:n kasvua. Pirkanmaalla on erinomaiset mahdollisuudet nousta maailmankartalle yhtenä luontomatkailun kohteena ja Pirkanmaan liiton tulee vahvasti ajaa tätä asiaa eteenpäin. Luontomatkailun kehittyminen tukee myös maan sisäistä matkailua ja virikkeelliset luontokohteet ja niissä ajanviettäminen lisäävät myös Pirkanmaalaisten hyvinvointia.

Vaikkakin hyvinvointialueet tulevat vastaamaan itse palvelujen järjestämisestä ja valvomista, tulee Pirkanmaan liiton toiminnassaan ja edunvalvonnassa tukea palvelujen yhdenvertaista saavutettavuutta. Kaavoitus ja liikenneyhteydet ovat tärkeä osa palvelujen saavutettavuutta.

Me kristillisdemokraatit näemme, että Pirkanmaan liitolla on oma roolinsa kehittää ja toimia siten, että hyvinvointi, yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat. Onkin hyvä, että yksi nostetuista missioista on, että Pirkanmaalla kukaan ei syrjäydy.

Me kristillisdemokraatit näemme, että maakuntaohjelman valmistelussa ei vielä ole huomioitu yhtä erittäin tärkeää asiaa ja se on riskitilanteisiin varautuminen. Mielestämme maakuntaliiton tulee olla suunnannäyttäjä ja yhteistyöntekijä erilaisiin riskeihin varautumisessa. Epidemiat, ruuan riittävyys, aurinkomyrskyn aiheuttamat tuhot, energian riittävyys, hallitsematon maahanmuutto ja erilaiset kriisit ovat asioita, jotka vaativat ennakointia ja varautumista. Pirkanmaan liitolla on erinomainen mahdollisuus tarkastella riskejä maakuntatasolla ja etsiä yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa yhteisiä ratkaisuja alueelle. Toivommekin, että maakuntaohjelmaan voitaisiin lisätä edes yksi lause: ”Pirkanmaan liitto tekee ennakoivan riskikartoituksen ja etsii ratkaisuja yhdessä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa riskeihin valmistautumiseen Pirkanmaan tasolla.”

Nyt kun maakuntastrategian valmistelu alkaa, haluamme jo nyt nostaa esille tärkeitä strategisia painopisteitä. Meille kristillisdemokraateille yrittäjyys ja työllisyys ovat tärkeitä asioita. Näemmekin, että maakuntastrategian valmistelussa tulee nostaa vahvasti esille maakunnan rooli yritysten saamiseksi alueelle. Tähän liittyen toivomme, että myös luontomatkailun kehittäminen nostetaan mukaan strategiaan. Toisena strategisena painopisteenä meidän tulee nostaa vahvasti esille tiedolla johtamisen edistäminen. Kunnat ja hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan erilaista tietoa palvelutarpeeseen vastaamiseksi, toiminnan kehittämiseksi, talousvaikutuksen arvioimeksi, toiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi jne. Kolmantena strategisena painopisteenä korostaisimme yhteistyön merkitystä ja Pirkanmaan liiton aloitteellisuutta yhteistyön rakentajana kuntien, hyvinvointialueen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

Kiitämme maakuntajohtaja Esa Halmea vuosien työpanoksesta Pirkanmaan liiton hyväksi sekä onnittelemme ja toivotamme Anna-Mari Ahosen tervetulleeksi Pirkanmaalle. Haluamme toivottaa kaikille myös siunattua joulun aikaa.

Sirpa Pursiainen, KD Pirkanmaan maakuntavaltuustoryhmän pj

Tampereen kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenvuoro 15.11.2021

Me kristillisdemokraatit haluamme tehdä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa kuntalaistemme parhaaksi. Meille puolueena on tärkeää, että jokaista työhön kykenevää tuetaan töihin, yrittämistä tuetaan ja heikoimmista huolehditaan. Politiikan tulee kantaa vastuuta palvelujen riittävyydestä, laadusta sekä tehdä vastuullista talouspolitiikkaa.

Pidämme hyvänä, että strategiassa asetetaan tavoite Tampereesta, joka on paras paikkaa kasvaa, kehittyä ja ikääntyä. Meidän tulee huolehtia vauvasta vaariin ja muksusta mummuun jokaisen palvelutarpeesta. Lapsiystävällinen ja ikäystävällinen Tampere palvelee myös muita kuntalaisia.

Lapsiystävällinen Tampere toteutuessaan houkuttelee perheitä asumaan Tampereelle. Lapsiystävällisessä Tampereessa tarjotaan lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen lapsuus ja sekä lapsen että perheen tuen tarpeisiin vastataan. Onnistuessamme tässä tavoitteessa saamme lapsemme ja lapsiperheemme voimaan paremmin. Talousarviossa tamperelainen terapiatakuu sekä köyhyystyöryhmä ovat mielestäni myös lapsiystävällisiä tekoja. Talousarviossa varaudutaan myös varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen peruskorjauksiin, joka on tärkeä osa terveellistä ja turvallista kasvuympäristöä. Erityisen kiitollinen ryhmämme ja itse henkilökohtaisesti Teiskolaisena olemme siitä, että löysimme puolueiden kesken poliittisen yhteisymmärryksen Kämmenniemen koulun korjauksen aikaistamisesta. Tämän hankkeen kohdalla kannatamme uuden koulun rakentamista ja mielestämme puurakentamisen vaihtoehto kannattaa ottaa vakavaan tarkasteluun.

Me kristillisdemokraatit olemme pitäneet ja pidämme esillä ikäihmisten oikeutta arvokkaaseen ikääntymiseen. Kaikkien tulee saada oikea-aikaisesti riittävät palvelut, eikä kenenkään tule joutua pelkäämään ikääntymistä. Satsaus ikäihmisten palveluihin näkyy talousarviossa. Meidän tulee jatkuvasti seurata ja vastata ikäihmisten palvelutarpeen kasvuun. Jotta Tampere voi olla paras paikka ikääntyä, meidän tulee etsiä ratkaisuja hoitajatarpeeseen vastaamiseksi ja meidän tulee huolehtia hyvästä johtamista.

Strategiassa nostetaan esille yhdenvertaiset yksilöt. Kristillisdemokraatteina puolustamme jokaisen oikeutta mielipiteeseen, sananvapauteen ja uskontoon. Erilaisuutta tulee arvostaa ja erilaisia mielipiteitä tulee kunnioittaa. Ketään ei tule myöskään tahallaan väärinymmärtää. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta myös vammaisten yhdenvertaisuutta tulee edistää. Esteettömyyden tulee näkyä niin rakentamisessa kuin asenteissa. Kun Tampereelle suunnitellaan seuraavaa uimahallin rakentamista tai peruskorjausta, tulee meidän huolehtia, että siellä on myös lämminvesiallas. Tämä kohtuullisen pieni asia on monelle selkäsairaalle ja vammaiselle toimintakyvyn ja kuntoutumisen näkökulmasta äärimmäisen tärkeä asia. Jokaisella tulee olla myös oikeus asuntoon ja onkin tärkeää, että strategiassa mitataan pitkäaikaisasunnottomuuden määrää. Yhteiskunnan paras hyvinvoinnin mittari on se, miten kaikkein heikoimmassa asemassa oleva voi.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa myös aluepolitiikkaa. Ryhmämme on pitkään ajanut tasataksan palauttamista Tampereelle. Olemme iloisia, että talousarvioon saatiin lisäys, jossa todetaan: ”Vuoden 2022 aikana käynnistetään pormestariohjelman mukaisesti selvitys tasataksan toteutuksesta ja sen rahoituksesta.” Tampereen pohjoisen alueen asukkaille tämä on merkittävä asia palvelujen yhdenvertaisen saavutettavuuden näkökulmasta.

Strategiassa nostetaan esille myös turvallisuus ja luvataan tiivistää monialaista yhteistyötä turvallisuuden ja tamperelaisten turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Olemme huolestuneita huumeiden käytön lisääntymisestä. Nuorten huumekokeilujen ja huumeiden käytön vähentäminen ovat asioita, joihin meidän tulee kaupungissamme erityisesti panostaa. Vähentämällä huumekokeiluja ja huumeiden käyttöä ehkäisemme syrjäytymistä ja lisäämme turvallisuuden tunnetta kaduilla.

Luoja on antanut meille tämän yhden maapallon. On meidän tehtävämme viljellä ja varjella sitä. Ympäristöasiat, kuten hiilineutraalit teot näkyvät sekä strategiassa että talousarviossa. Kaupunki voi tehdä osansa, kuten suosia paikallisia palveluja ja paikallisia tuotteita. Jos meillä on aito tahtotila ympäristötekoihin, emme voi ajatella, että kaupunki tai jokin yritys tekee puolestamme tarpeelliset teot. Haastankin meitä jokaista tekemään arjen valintoja, joilla säästämme luontoa. Ei osteta aina uutta, vaan kierrätetään ja mietitään, mitä todella tarvitsemme ja mitä emme. Suositaan paikallisia yrityksiä ja vältetään lento- ja meriteitse kuljetettavia kulutustarvikkeita.

Tampere lupaa strategiassa olla tulevaisuuden edelläkävijä. Lisäksi luvataan, että meillä on tekeviä yhteisöjä. Meillä on Tampereella korkeaa osaamista ja meillä on upeita yrityksiä ja yrittäjiä, jotka työllistävät, innovoivat uutta ja mahdollistavat nykyiset verotulot. Meidän tulee huolehtia yrityksistämme ja etsiä yhdessä ratkaisuja, joilla varmistamme talouskasvun tulevaisuudessa. Pidän huolestuttavana sitä, että joskus politiikassa ideologisesta näkökulmasta yksityinen ja julkinen puoli asetetaan vastakkain. Talouspoliittinen tosiasia on se, että me tarvitsemme yrityksiä sekä palvelujen tuottajina että laajemmin työllisyyden ja verotulojen näkökulmasta. Mikäli yritykset karkaavat ympäristöpaikkakunnille tai keskittyvät entisestään Helsingin seudulle, siitä seuraa alueellamme työttömyyttä sekä verotulojen alentumista. Meidän tuleekin toivottaa jokainen yritys tervetulleeksi Tampereelle ja osaltamme tukea yritysten talouskasvua ja viennin kehittymistä.

Moni järjestö, yhteisö, seurakunnat ja yksittäiset kuntalaiset tekevät tärkeää vapaaehtoistyötä. Kuten strategiassa todetaan: ”Yhdessä teemme parempaa huomista.” Naapuriapu, erilaiset ystäväpalvelut, läheisistä huolehtiminen, omaishoitajuus, ruoka-apu tai lasten harrastustoimissa vetäjänä toimiminen ovat merkittäviä hyvinvointitekoja. Vapaaehtoistyön takana on joukko ihmisiä, jotka sydämen halusta antavat aikaansa ja joskus myös varojaan toisen ihmisen tukemiseksi ja toisesta huolehtimiseksi.

Meille kristillisdemokraateille on tärkeää saada velkaantuminen taittumaan. Kuten ilmastokysymyksissä, myös talouskysymyksissä ajattelemme, ettemme voi viedä tulevien sukupolvien resursseja ja syödä heidän pöydästään. Meidän tulee saada Tampereen talous tasapainoon. Tampereella on investoitu paljon. Osa investoinneista on pakollisia, kuten koulujen sisäilmaongelmien korjaaminen. Osa investoinneista lisää kansainvälistä tunnettavuutta ja lisää työllisyyttä ja yrittäjyyttä ja ovat sikäli perusteltuja. Investointien suhteen meidän tulee kuitenkin hyvin tarkoin harkita jatkossa sitä, mihin meillä on varaa.

Lopuksi vielä totean, että sotepalvelujen siirtyessä hyvinvointialueelle meillä on edessämme hyvin erilainen kattaus käytettävissä olevista rahoista sekä päätettävistä asioista Tampereella. Meidän tulee valmistautua muutokseen huolella ja ennakoiden. On hienoa, että Tampere tässäkin talousarviossa satsaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Meidän jokaisen päättäjän ja virkamiehen intresseissä tulee olla, että jatkossakin jokainen tamperelainen saa tarvitsemansa palvelut laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Politiikassa tulee kuitenkin valmistautua hyvin toisenlaisen kunnan johtamiseen. Tulevaisuuden kunnassa päätämme sivistyksestä, liikuntapalveluista, kulttuurista, työllisyydestä, kaavoituksesta sekä monesta yrittäjiin liittyvästä asiasta. Päätöksenteon ja eurojen vähetessä toivon, että saamme erityisesti lisättyä kunnassamme tiedolla johtamista sekä lisättyä vuoropuhelua yritysten kanssa työllisyysasteen parantamiseksi sekä yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi.

Sirpa Pursiainen

Tampereen kristillisdemokraattien valtuustoryhmän pj

Hoiva-alan haasteisiin etsittävä ratkaisuja

Hoiva-alalla on tällä hetkellä haasteita työvoiman saamisessa. Hoiva-alan työvoimapulaan vaikuttavat monet seikat. Kaupungin tulee taloudessa huomioida realistisesti hoiva-alalla tapahtuvat lainsäädännön muutokset, palkankorotukset sekä asiakasmäärän kasvu. Alibudjetointi johtaa henkilöstövajeesen, työkuorman kasvuun ja työhyvinvoinnin kärsimiseen. Etenkin kotihoidon työntekijöiltä tulee paljon palautetta eettisestä ristiriidasta, jota he päivittäin kokevat, kun eivät ehdi aidosti kohdata asiakasta ja vastata asiakkaan tarpeisiin.

Realistisen talousarvion lisäksi meidän tulee tarkistella uudestaan palvelujen kriteerejä, jotta kukin saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut. Eettinen ristiriita nähdä esimerkiksi ikääntynyt, joka tarvitsisi palveluasumista, mutta ei sitä saa, kuormittaa kotihoidon työntekijöitä valtavasti. Huoli ihmisten pärjäämisestä kulkeutuu työntekijöiden kotiin ja luo stressiä. Eettinen ristiriita on merkittävä syy hakeutua alalta pois.

Työhyvinvointiin huomion kiinnittäminen on niin ikään tärkeää. Työyhteisöä kehitetään yhdessä työntekijöiden, asukkaiden ja omaisten kanssa. Jokaisen työn arvostaminen on tärkeää. Tiedolla johtamista tulee kehittää. Sekä asiakas- että omaisrajapinnalta ja työntekijöiltä tulee saada nykyistä paremmin tietoa sekä toimivista että kehitettävistä asioista. Näin oikeisiin asioihin osataan puuttua ja hyviä käytänteitä voidaan levittää.

Mielestäni työhyvinvointiin ja ammatti-identiteettiin vaikuttaa osaltaan paljon myös yhteiskunnallinen keskustelu. Toivoisinkin, että ammattijärjestöt osaisivat kehittää omaa viestintää, jotta työntekijöille ei vahvisteta jatkuvasti tunnetta pienipalkkaisesta ja vähän arvostetusta alasta. Yleisesti olisi muutoinkin hyvä uutisoida myös positiivisia asioita. Moni hoitaja kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja moni asukas kokee saavansa tarvitsemansa tuen. Epäkohdat toki tulee tuoda esille ja niihin etsiä ratkaisut, mutta vain ongelmien esillä pitäminen luo negatiivisen kokonaiskuvan eikä edistä oikeanlaisen ammatti-identiteetin kehittymistä.

Pohja hoiva-alan ammattilaisille luodaan koulutuksessa, eikä sen merkitystä voida unohtaa. Koulutuksessa ammatillisen osaamisen lisäksi on tärkeää korostaa työelämätaitoja sekä oman työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Valmistuvan ammattilaisen taitoihin tulee kuulua hyvät yhteistyötaidot, sillä taito kohdata asukas, omainen ja työntekijä ovat tärkeä perusta huolehtiessa toisen terveydestä ja hyvinvoinnista. Etäopetus ei valitettavasti näiden taitojen kehittymistä tue.

On meidän jokaisen etu, että hoiva-alalla voidaan hyvin ja että hoitajia on riittävästi. Meistä itse kukin jossain kohden on mitä todennäköisemmin avun ja tuen tarpeessa.


Sirpa Pursiainen, KD Tampereen valtuustoryhmän pj

Kämmenniemen koulun korjausta aikaistetaan

Kämmenniemen koulu on kärsinyt moninaisista sisäilmaongelmista pitkään. Koulu on rakennettu kolmena eri ajankohtana, ja sisäilmakorjauksissa on syntynyt uusia vesivaurioita. On hienoa, että pormestarin talousarvioesityksessä koulun peruskorjaus on aikaistettu siten, että suunnittelu toteutetaan vuonna 2024 ja rakentaminen alkaa vuonna 2025. Upeaa, että kaikki puolueet löysivät tässä asiassa yhteisymmärryksen.

Koulussa osa ongelmista on syntynyt jo rakennusvaiheessa. Rakennuksen keskiosa on ollut käyttökiellossa siinä olevien sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennuksen peruskorjaus saattaa tuoda mukanaan toiminnallisia haasteita, mikäli koulu joudutaan katkaisemaan kahteen eri osaan. Muutoinkin Tampereella on huonoja kokemuksia laajojen vaurioiden korjausten onnistumisesta. Nämä tekijät huomioon ottaen Kämmenniemeen tulee rakentaa uusi terveellinen koulu, joka vastaa samalla toiminnallisiin tarpeisiin. Kämmenniemessä on mahdollista rakentaa uusi koulu siten, ettei vanhaa ole pakko purkaa ensimmäiseksi. Näin toimiessa kaupungilta säästyy rahaa, kun väistötiloja ei tarvitsisi hankkia. Korjauksen kokonaisuudessa on tärkeää suunnitella myös koulun piha virikkeelliseksi ja viihtyisäksi.


Sirpa Pursiainen
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän pj

Tampereen seurakuntien ja Elokapinan yhteistilaisuus on ylilyönti

Luonnon monimuotoisuuden suojelu kuuluu meidän jokaisen vastuulle. Kristittynä näen, että se on myös Raamatun mukainen toimintatapa. Viljele ja varjele luontoa on Raamatussa jopa käsky.

Sinänsä toki vuoropuhelu ja keskustelu kaikkien ihmisten kanssa on tärkeää ja on myös tärkeää kuulla ihmisiä ahdistavat asiat. En kuitenkaan itse näe hyvänä toimintatapana järjestää ympäristönsuojeluun liittyvää tilaisuutta ja julkista ulostuloa tahon kanssa, joka tietoisesti toimii lain vastaisesti. Kirkko olisi voinut valita yhteistyötahon tarkemmin.

Moni tamperelainen on kokenut arkun käyttöönoton tässä kohden loukkaavana. Arkkuun liittyy hyvin vahvoja ja henkilökohtaisia surun kokemuksia, ja arkun tuominen avoimeen julkiseen tilaan on herättänyt kummastusta ja mielipahaa. Omasta mielestäni Tampereen seurakunnat ovat myös tässä kohden tehneet virhearvion.

Seurakunnan luottamushenkilönä olen saanut kyselyjä siitä, ketkä päätöksen ovat tehneet. Luottamushenkilönä haluan tuoda esille, ettei tätä asiaa ole käsitelty päätöksenteon näkökulmasta luottamushenkilöiden kesken. Itsekin olen lukenut asiasta lehdistä päätöksenteon jälkeen. Tulevaisuudessa Tampereen seurakuntien kannattaa käyttää harkintaa tarkemmin.

Kaikesta huolimatta luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on asiana tärkeä ja meidän kaikkien tulee jatkaa työskentelyä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.


Sirpa Pursiainen

Tampereen yhteisen kirkkoneuvoston jäsen

Tampereen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Messukylän seurakuntaneuvoston jäsen

Siirretään laadukkaat palvelut hyvinvointialueille

Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille on yksi tärkeimmistä kuntien tehtävistä tällä valtuustokaudella. Muutos vaatii vahvaa muutosjohtamista. Iso osa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä siirtyy hyvinvointialueelle töihin. Vaikkakin oletettavasti monella fyysinen työpaikka pysyy vähintään alkuun samana, herättää muutos aina tunteita. Lisäksi kuntalaisilla on tarve saada ajankohtaista tietoa, mikä muuttuu ja mikä ei muutu.

Kaupungin näkökulmasta muutoksia tulee talouteen ja toiminnan organisoimiseen. Hyvinvointia tukevat palvelut jäävät kunnan vastuulle ja ”vahvemmat palvelut” siirtyvät hyvinvointialueelle. Saumattomien palvelujen toimivuuden turvaamiseksi tarvitaan ennakointia ja keskustelua jo nyt valmisteluvaiheessa sekä uuden hyvinvointialueen valtuuston aloittaessa tehtävät.

Kuntalaisten näkökulmasta on tärkeää palvelujen saatavuus. Käytännössä kuntien tulee huolehtia siitä, että palvelut siirtyvät hyvänä ja toimivana kokonaisuutena hyvinvointialueille. Järjestämisvastuuseen kuuluu lakisääteisten palveluiden turvaaminen. Vaikka järjestämisvastuu eli lakisääteisten tehtävien hoitaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa siirtyy hyvinvointialueelle, on vastuu edelleen kunnilla. Käytännössä kunnat eivät saa lipsua vastuustaan nyt.

Kuntien budjettien tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin olla riittävä. Kunnan intresseissä tulee olla kuntalaisten hyvinvointi ja palveluiden laadukkuus, vaikka järjestävä taho muuttuu. Mikäli kunnat alibudjetoivat nyt, tulee välttämättä tarve lisätä kuluja palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Lopulta veronmaksaja tuntee tämän kukkaron keventyessä. Kunnat tekevät lyhytnäköistä ja veroja nostavaa politiikkaa, mikäli palveluiden toimivuudesta ei huolehdita. Tehdään eri kunnissa vastuullista politiikkaa valmistellessamme budjetteja alkaneelle valtuustokaudelle.

Sirpa Pursiainen

KD Tampereen valtuustoryhmän pj

Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän jäsen