Osaamisperusteisuutta ei tule romuttaa

Olen yllättynyt ja harmissani siitä, ettei hallitus tunne toisen asteen ammatillisen koulutuksen käytäntöjä. Oppivelvollisuusiän nostamisen yhteydessä hallitus suunnittelee osaamisperusteisuuden hävittämistä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Tällaisen muutoksen suunnittelussa tulee hyvän hallintotavan mukaisesti tarjota myös virallinen lausuntomahdollisuus. Osaamisperusteisuuden romuttamisesta sekä virallisen lausuntomahdollisuuden puuttumisesta on huolissaan myös Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry.

Osaamisperusteisuus on sekä nuorten että aikuisopiskelijoiden etu. Osaamisperusteisuus tarkoittaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja opintopolun suunnittelua yksilöllistä tarpeista ja toiveista käsin erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lahjakas opiskelija voi laajentaa ja syventää osaamistaan eri oppimisympäristöissä, kuten työelämässä, ja työllistyä tai suunnata jatko-opintoihin suorittaen tutkinnon muita nopeammin. Samalla se tarkoittaa sitä, että opiskelija, joka ei syystä tai toisesta kykene keskittymään ja oppimaan luokkamuotoisessa opetuksessa, voi oppia työelämävaltaisella polulla työelämässä ammatissa ja tutkinnonperusteissa vaadittavat asiat. Myös erityisopiskelijoille on voitu mahdollistaa polkuja, joissa he saavat vahvempaa tukea eri oppimisympäristöissä oppimiseen ja osaamisen kartuttamiseen. Erityistä tukea tarvitsevalle omanlainen oppimispolku osaamisperusteisuuteen pohjaten voi olla ainoa keino työllistymiseen, sillä jo opintojen aikana on mahdollisuus saada jalka oven väliin työmarkkinoille. Työelämä mielellään työllistää henkilön, joka tuntee työyhteisön ja työtehtävät.

Aikooko hallitus nyt todella lisätä syrjäytymisriskiä ja koulupudokkaiden määrää romuttamalla osaamisperusteisuuden? Nuorten toiveiden ja tarpeiden huomioiminen on mielestäni nuorten etu ja opetuksen keskiössä tulisi ollakin koulutuksen aikaisen oppimisen lisäksi myös nuoren tulevaisuus.

Osaamisperusteisuus ei tarkoita tällä hetkellä sitä, etteikö opiskelijoille tarjota mahdollisuutta opiskella ryhmämuotoisesti luokkaopetuspainotteisesti. Monet tarvitsevat juuri luokkamuotoista opetusta. Sekä luokkamuotoisen opetuksen että opetuksen henkilökohtaistamiseen tarvitaan totta kai määrärahojen lisäämistä. Toisen asteen koulutuksen uudistuksissa juuri osaamisperusteisuuden myötä on kuitenkin niin paljon hyvää, ettei ole mitään syytä palauttaa toisen asteen koulutusta institutionaalispainotteiseksi viimevuosisadan koulutukseksi.

Sirpa Pursiainen

Sosiaali- ja terveysalan opettaja (YTM)

KD Pirkanmaan piirin pj

Kuusituntinen työpäivä ajaisi matalapalkkatyötä tekevät kurjuuteen

SDP:n puoluekokouksen aloite kuusituntisesta työpäivästä kuulosta äkkiseltään työntekijän päiväunelta. Olisihan se hienoa, jos me kaikki voisimme tehdä vähemmän töitä ja olla enemmän vapaalla. Elämme kuitenkin reaalimaailmassa ja se tarkoittaa sitä, että taloudelliset näkökulmat on pakko huomioida.

Meillä ei ole olemassa yhteiskunnassa ilmaista rahaa. Työssäkäyvä maksaa veroja ja sen pohjalta kunta ja valtio rahoittavat mm. palvelut. Mikäli hoitaja tekisi enää kuusituntista työpäivää, hänen palkkansa oli huomattavasti nykyistä pienempi. Miten SDP on ajatellut, että esimerkiksi yksinhuoltajana hoitoalalla työskentelevä lähihoitaja huolehtisi perheestään kuudentunnin päivittäispalkalla? Siirryttäessä kuusituntiseen työpäivään hoitohenkilökuntaa tarvittaisiin huomattavasti lisää, sillä esimerkiksi ikäihmiset tulisi hoitaa vuorokauden ympäri edelleen. Jo tällä hetkellä hoiva-alalla on kuitenkin työntekijäpula.

Mikäli SDP ajattelee, että palkka pysyisi edelleen samana, vaikka työaika lyhenisi, niin silloinhan esimerkiksi lähihoitajan olisi pakko maksaa huomattavasti enemmän veroja, jotta tarvittava määrä työntekijöitä voitaisiin palkata. Näin ollen käytettävissä oleva raha elämän pakollisiin menoihin vähenisi.

Kunnilla ja valtiolla ei ole mahdollisuutta taikoa rahaa tyhjästä. Yhtään sen enempää yrittäjällä ei ole muuta tulonlähdettä kuin myynti, on se sitten tuotteita ja palveluita. Jo nyt moni yritys on siirtänyt päämajansa Suomen rajojen ulkopuolelle, eikä meidän tule luoda uhkakuvia, että tätä siirtymää on yhtään enempää. Tosiasia on myös se, että Suomessa on paljon yksinyrittäjiä sekä pienyrittäjiä, joiden olisi täysin mahdotonta siirtyä kuusituntiseen työpäivään. Ainoa keino monella yksinyrittäjällä ja pienyrittäjällä siirtyä kuusituntiseen työpäivään olisi nostaa hintoja huomattavasti – jälleen maksajana olisi mm. matalapalkkainen työntekijä. Tosiasiallisesti tämäkään ei olisi vaihtoehto, sillä tuotteet ostettaisiin ulkomaalaiselta valmistajalta halvemmalla hinnalla, jolloin BKT heikkenisi entisestään.

Toivoisin kaikilta puolueilta taloudellista realismia. Korona tuo talouteen haasteita jo muutoinkin. Nyt meidän pitää tehdä työtä sen eteen, että saamme pidettyä yhteiskunnan toimivana. Ideologiselle keskustelulle on oma paikkansa, mutta nyt on aika rakentaa mahdollisuuksia työllistymiselle ja yrittäjyydelle. On meidän tehtävämme varmistaa, ettei tuleva sukupolvi joudu maksamaan kovaa hintaa taloudellisesti huolimattomista ideologisista päätöksistä.

Sirpa Pursiainen

KD Pirkanmaan piirin pj (YTM)

Rahapelit pois kaupoista – STEA:n rahoitus uudistettava

Suomessa on hullunkurinen tilanne, kun monet tärkeätä työtä tekevät järjestöt saavat rahoituksensa ongelmia ja riippuvuuksia aiheuttavista rahapeleistä. Mielestäni Suomen malli rahoittaa yhdistysten toimintaa tällä tavoin ei ole eettisesti tarkasteltuna kestävällä pohjalla.

Koronaepidemia on tuonut mukanaan sen positiivisen muutoksen, että rahapelien pelaaminen ei ole ollut mahdollista kaupoissa ja huoltoasemilla. Uskon monen työntekijän olevan kiitollisia siitä, ettei heidän ole nyt tarvinnut jatkuvasti hätistää pelikoneiden ääreltä alaikäisiä. Työntekijöiden ei myöskään ole tarvinnut surullisena seurata, kuinka eri yhteiskuntaluokista olevat samat ihmiset pelaavat rahansa kuukaudesta toiseen tilipäivänä, eläkepäivänä tai etuuksien maksupäivänä.

Mielestäni yhteiskunnan ei tule olla tuottamassa riippuvuutta ja siihen liittyviä taloudellisia ja psyykkisiä rasitteita sen varjolla, että siitä saatu raha käytetään lopulta toisaalla johonkin hyvään. STEA:n rahoituspohja ja sitä kautta hyvää ja tärkeää työtä tekevän kolmannen sektorin rahoituspohja tulisi uudistaa. On käsittämätöntä, että tämä rahoitusmalli on jatkunut Suomessa näinkin pitkään.

Mielestäni rahapelit eivät kuulu kauppaan. Rahapeliriippuvuudesta pois pääsemiseen ja etenkin sen syntymisen ehkäisyyn auttaisi hyvinkin sanonta: ”Poissa silmistä, poissa mielestä”. Nyt olisi hyvä jatkaa jo alkanut hyvää toimintatapaa: pidetään rahapelit poissa kaupoista jatkossakin.

Sirpa Pursiainen

Sosiaali- ja terveysalan opettaja

KD Pirkanmaan piirin pj

Maatalous tarjoaa loistavan mahdollisuuden työttömälle

Koronakriisin pitkittyminen voi asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa elintarvikkeiden saatavuuteen ja hintaan hyvin nopeallakin aikataululla. Maatalouden työvoiman turvaaminen on näin ollen elintärkeää. Ulkomaisen työvoiman saaminen on nyt haasteellista ja siksi työvoimatoimiston tulisi ohjata työttömänä olevia suomalaisia maataloustehtäviin.

Itse olen nuorena viettänyt kesäpäiviä mansikoita poimien ja rikkaruohoja kitkien. Kaikki työ on tärkeää ja luonnossa vietetty aika edistää jopa terveyttä. Itse kannustan työttömiä näkemään maatalouden ja marjojen poiminnan loistavana ja mielekkäänä mahdollisuutena työllistymiseen. Maatalous ja marjanpoiminta saattavat tarjota hyvän ensimmäisen kesätyöpaikan nuorelle, mutta nyt tarvitaan myös pikakoulusta osaamista vaativiin tehtäviin.

Jostain ihmeellisestä syystä maassamme suhtautuminen maaseutuun, maatalouteen ja marjanpoimintaan ei ole ollut niin arvostavaa, kuin sen tulisi olla. Maaseutu on meille mahdollisuus. Medialta toivon näistä aiheista myönteisten juttusarjojen tekemistä.

Työvoiman lisäksi meidän tulee huolehtia ruuan korkeasta omavaraisuusasteesta. Hallituksen tulee turvata kaikin tavoin maanviljelyn ja ruokatuotannon toimintaedellytykset. Omavaraisuusastetta tulisi lisätä ja sen onnistuminen vaatii nopeita toimia.

Omavaraisuuden ylläpitämiseksi ja talouden elvyttämiseksi me voimme kaikki tehdä valintoja kuluttamisessa. Nämä arkipäivän valinnat ovat tärkeitä ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Suomalaiset ja paikalliset tuotteet on hyvä merkitä isosti, jotta kuluttajan on helppoa tehdä nopeita valintoja ostoksia tehdessään.

Suosimalla paikallisia yrityksiä sekä suomalaisia elintarvikkeita ja tuotteita lisäämme kysyntää, joka lisää suomalaista työllistymistä ja yrittäjyyttä. Paikallisten ja suomalaisten tuotteiden suosiminen on samalla ilmastoteko, sillä silloin tuotteiden kansainvälisestä kuljetuksesta syntyvät päästöt jäävät pois.

Sirpa Pursiainen

KD Pirkanmaan piirin pj

j

Valtion esimerkki merkittävä ympäristön suojelussa

Metsähallitus on myymässä Terrafamelle Talvivaaran vuotojen pilaamia maita. Tämä kauppa on täysin käsittämätön luonnonsuojelun näkökulmasta. Kaupan summa on 10 % aikaisemmista korvausvaatimuksista. Ylen uutisten mukaan Metsähallitus peruu kaupan myötä 8,6 miljoonan korvausvaatimukset.

Valtio omistaa Terrafamesta suurimman osuuden, noin 70%. Metsähallitus on puolestaan valtion liikelaitos. Suomen hallitus on nostanut puheissaan esille luonnonsuojelun tärkeyden. Nyt tässä asiassa kuitenkin valtio esimerkillään osoittaa, ettei luonnonsuojelu olekaan lopulta niin tärkeä asia.

Ympäristönsuojelu on käytännön toimien tekemistä, ei pelkkiä puheita. Alueen ympäristö tulee saattaa kuntoon ja asianmukaiset korvaukset on suoritettava. Tällaisella kaupalla ja korvausvaateista luopumisella saattaa olla varsin epäsuotuisa vaikutus niille yksityiselle maanomistajille, jotka ovat kärsineet ympäristörikoksen vaikutuksesta vesien pilaantumisen vuoksi.

Terrafame kertoo sivuillaan, että sen toiminnan kulmakivinä olevan turvallisuus, tehokkuus ja sitoutuminen. Vääjäämättä herää kysymys, liittyykö ympäristöturvallisuus ja siihen liittyvä vastuunkanto ollenkaan toimintaperiaatteisiin.  Toivon Suomen hallituksen kantavan vastuuta asiassa. Pahimmillaan valtio itse antaa esimerkin kaikille muillekin toimijoille, että ympäristörikoksista on helppo pestä kätensä maakauppojen avulla.

Sirpa Pursiainen, Kirjailija, KD Pirkanmaan piirin pj

Lapset ja nuoret terveenä kesälomille

Ymmärrän erittäin hyvin sen, että moni lapsi ja nuori toivoo, että opetus järjestettäisiin lähiopetuksena. On luonnollista, että lapset ja nuoret kaipaavat kavereiden seuraa ja on totta, että usein erityistä tukea tarvitseva oppii paremmin lähiopetuksessa.

Nyt kuitenkin pitää arvioida, mikä on turvallisuuden kannalta järkevintä ja mikä on kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten etu. Mielestäni terveys on tässä kohden tärkein arvo. Pidän erittäin tärkeänä, että lapset ja nuoret pääsevät terveinä kesälomille. Lisäajan saaminen Suomessa koronahuipun suhteen voi mahdollistaa sen, että rokotukset, lääkkeet ja hoito kehittyvät ja sitä kautta kuolleisuus Suomessa saadaan pidettyä alhaisena.

Moni perhe on kevään aikana tehnyt suuren työn opiskelujen ja etätöiden yhteensovittamisessa ja en pidä toivottavana sitä, että monen loma-aika kuluisi sairastamiseen.

Erityisen tuen antaminen tulee totta kai lapsille ja nuorille varmistaa myös loppukevään aikana. Opetuksellisesta näkökulmasta asioita on kuitenkin opiskeltu jo monta kuukautta lukuvuoden aikana. Tosiasiallisesti oppimisen näkökulmasta yleensä toukokuu ei ole enää muutoinkaan sitä hedelmällisintä aikaa, vaikka luokkahuoneessa yhdessä oltaisiinkin. Tässä kohden lukuvuotta moni lapsi ja nuori on jo väsynyt lukuvuoden uurastamisen jälkeen. Päästetään lapset ja nuoret terveenä kesälomalle ja kiritään ensi lukuvuoden aikana kiinni, jos jotakin oppimatta jää. Toivon lasten ja nuorten edun huomioimista ja siitä syystä todella toivon hallituksen jatkavan linjausta koulujen sulkemisen jatkamisesta loppukevään ajaksi. Tampereen kaupungin elinkeino- ja osaamislautakunnalle kiitos järkiratkaisusta: Tampereen toisen asteen opinnot järjestetään etäopetuksessa. Erityinen tuki järjestetään sitä tarvitseville eri keinoin loppukevään ajan.

Sirpa Pursiainen

Sosiaali- ja terveysalan opettaja, KD Pirkanmaan piirin pj

Sukupuolineutraalit henkilötunnukset rahan ja ajan tuhlaamista

Suomen talouden näkymien heikentyessä koronaviruksen vuoksi on täysin käsittämätöntä, että hallitus suunnittelee samanaikaisesti sukupuolineutraalien henkilötunnusten käyttöönottamista.

Finanssialan keskusliiton mukaan tällainen uudistus aiheuttaa valtavat kustannukset yrityksille sekä kaikkiin julkisen puolen asiakasrekistereihin. Talouselämän uutisen mukaan uudistus aiheuttaisi miljardiluokan lisälaskun.

Kun huomioidaan vielä se, että käytännössä juuri henkilötunnus merkittävästi auttaa monen viranomaisen työtä lähestyessään uutta asiakasta, on hämmästyttävää, että tällaista uudistusta suunnitellaan, ettei henkilötunnuksesta ilmene ihmisen ikä, syntymäaika eikä sukupuoli. Vaikka viranomainen aina tietenkin kartoittaa yksilöllisen palvelutarpeen, antavat nämä perustiedot tärkeän nopean käsityksen, millaisessa elämänkaaren vaiheessa ihminen on. Juuri nämä tiedot tosiasiallisesti auttavat osaltaan arvioimaan esimerkiksi asiakkaan tuen ja avuntarpeita. Henkilötunnuksen perusteella niin ikään yritykset tarkistavat, onko henkilö täysi-ikäinen. Tämän tiedon katoaminen luo valtavan haasteen, joka pitäisi jollakin tavalla ratkaista.

Itse ihmettelen, miksi muuttaa jotakin vain muutoksen vuoksi? Vielä enemmän ihmettelen, miksi tuhlata rahaa johonkin, mikä ei muutosta tarvitse? Mitä lopullista hyötyä lopulta uudistuksella on? Hallitusohjelmassa todetaan, että uudistuksella pyritään ”Yhteiskunnan eheyden vahvistamiseen”. Mitä ihmettä tällaisella lauseella tarkoitetaan? Uskon, että suurin osa kansasta pitää nykyistä henkilötunnusta tärkeänä osana omaa identiteettiään, joten otetaanko valtaosan mielipidettä tässä kysymyksessä laisinkaan huomioon? Paremminkin uudistus rikkoo yhteiskunnan eheyttä kuin vahvistaa sitä.

Sirpa Pursiainen, KD Pirkanmaan piirin pj

Uudenmaan eristystä tulee jatkaa

Suomessa tehdyt toimenpiteet Koronan etenemisen hidastamiseksi ovat toimineet. Ihmettelen kuitenkin kovasti, että nyt pääministeri Marin on väläytellyt Uudenmaan eristyksen päättymistä. Mielestäni Uudenmaan eristämistä tulee ehdottomasti vielä jatkaa.

Suojavarusteista on huutava pula ympäri maata ja siitä syystä Uudenmaan eristämisen päättyminen olisi täysin edesvastuutonta tässä kohtaa. Eristyksen päättymisen seurauksena tartuntojen määrä tulee todennäköisesti nopeasti kasvamaan, sillä juurikin Uudellamaalla on eniten tartuntoja. Rajoitustoimilla saatu etu voidaan menettää päivissä ja mielestäni se ei kannata. Nykyisillä rajoituksilla on kuitenkin voitu mahdollistaa Uudeltamaalta ja sinne työssäkäynti. Korona tulee aiheuttamaan vielä paljon sairastumisia ja siksi Uudenmaan eristyksen jatkaminen sekä ennakoiva varautuminen terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseen ovat vastuullista politiikkaa.

Sirpa Pursiainen, KD Pirkanmaan piirin pj

Järeämpiä toimia koronan leviämisnopeuden hillitsemiseksi

Mielestäni nyt tarvitaan nopeampia ja järeämpiä toimia koronan leviämisnopeuden hidastamiseksi. Iso osa suomalaisista tulee sairastumaan, mutta piikkiä pitää saada loivemmaksi, jotta mahdollisimman vähällä kuolleiden määrällä selvitään.  

Sairastuneiden määrä tulee kasvamaan lähipäivinä aivan varmasti valtavasti. Kangasala saattaa olla hyvinkin nopeasti erittäin haasteellisessa tilanteessa, sillä altistuneita on paikkakunnan kokoon nähden suhteellisen paljon.

Tällä hetkellä annetut karanteeni ohjeet ovat riittämättömiä. Samassa perheessä joku voi olla karanteenissa (ollut suoraan tekemisissä todetusti sairastuneen kanssa) ja muut perheen jäsenet juoksevat ympäriinsä ja todennäköisesti vievät virusta mukanaan. Tämä virus kun säilyy pinnoilla yllättävän sitkeästi.

On yllättävää, että edelleen eilen (11.3.2020) on vielä Suomeen saanut saapua siten, että Italia on ollut lähtömaana. Tullessa Suomeen ilman mitään kyselyjä on saanut eilen hypätä bussin kyytiin ja mennä minne lystää. Toimenpiteet ovat käsittämättömän lepsuja ajatellen, että Suomea pidetään sosiaali- ja terveydenhuollon mallimaana. Tämä virus on ovela ja vikkelä ilman lisäapujakin. Tämän viruksen ollessa kyseessä yllättävän monet tulevat tarvitsemaan tehohoitoa, tästä syystä emme saa antaa toimien hitauden vuoksi mahdollisuutta liian suuren hoitoisuuspiikin syntymiseen.

Nyt samanaikaisesti pitää aloittaa kansainvälisessä yhteistyössä valmistautuminen viruksen muuntautumiseen ja mahdolliseen toiseen aaltoon. Vastassa voi olla nykyistä kehittyneempi muoto, johon eivät välttämättä ole suojattuja nekään, jotka tässä ensimmäisessä aallossa tulevat sairastumaan.

En tahdo luoda paniikkia, mutta nyt tulisi ottaa järki käteen. Suomi ei ole lintukoto eikä ole mitään syytä odottaa, että virus olisi täällä jotenkin vieraskoreampi kuin muuallakaan maailmassa.

Sirpa Pursiainen

Sosiaali- ja terveysalan opettaja

KD Pirkanmaan piirin pj

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 17.2.2020 suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi ajalle 2020-2023. On erittäin tärkeää, että valtuuston istunnon aikana suunnitelmaa täsmennettiin. Esimerkiksi kotihoidon henkilöstörekrytointi on syytä tunnustaa. On erittäin tärkeää kartoittaa, mitkä seikat vaikuttavat kotihoitotyön veto- ja pitovoimaan.  Uskon yhden keskeisen syyn liittyvän siihen, että työntekijät kokevat eettistä ristiriitaa siitä, ettei heillä ole riittävästi aikaa vastata asiakkaiden tarpeisiin. Moni varmasti kokee myös joutuvansa jättämään kotiin liian huonokuntoisia ikäihmisiä.

Toisena tärkeänä tarkennuksena on valmistautuminen henkilöstömitoitusten 0,7 muutoksiin. Vaade henkilöstömitoituksen nostosta tulee heijastua palvelusetelin hintaan, jotta ikäihmisten monipuolinen palvelutuotanto, kuten kolmannen sektorin mukana olo, saadaan säilytettyä.  Kaikilta palveluntuottajilta voidaan vaatia laadukasta hoitoa silloin, kun taloudelliset reunaehdot huomioidaan.

Kolmantena  erittäin tärkeänä tarkennuksena pidän sitä, että Tampereella kehitetään omaishoidettavien ja omaishoitajien tarvetta vastaavan, yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden suunnittelua ja toteutumista. Tällä hetkellä moni omaishoitaja joutuu itse kokoamaan palvelukokonaisuutta hoidettavalle, eikä lakisääteinen asiakassuunnitelman tekeminen tarvelaajuudessaan aina toteudu. Laissa sinänsä jo velvoitetaan aina kartoittamaan myös omaisen tuen tarve, mutta tämä harvoin tosiasiallisesti toteutuu. Yksilölliseen palvelutarpeeseen vastaamalla saamme omaishoitajuudesta nykyistä houkuttelevampaa.

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on monessa kohden hyvä pohja.  Toteutuakseen suunnitelma vaatii sekä euroja että toimia, jotta kukin ikäihminen ja omaishoitaja saa yksilöllisen, oikea-aikaisen sekä tarpeenmukaisen hoivan, palvelut ja sosiaaliturvan.

Sirpa Pursiainen

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän jäsen