Kristillisdemokraattien hyvinvointialuevaltuustoryhmän puheenvuoro 5.12.2022

Talousarviossa todetaan, että vuoden 2023 talousarvio on laadittu vahvasti olettamusten, ei riittävän tiedon varaan. Tiedon puutteellisuus on vakava asia huomioiden, että talousarvion kokonaismenot ovat 2,6 miljardia euroa. Virkamiehet ovat tehneet aivan varmasti parhaansa epävarmassa tilanteessa.

Kristillisdemokraattien mielestä hyvinvointialueen rahoituksessa on valuvikoja, joihin puolueemme on ensimmäisenä ehdottanut valtakunnallisesti korjaussarjan. Puhuttaessa tarveperusteisesta rahoituksesta, tulisi rahoituksen kattaa täysimääräisesti palvelujen järjestämisen kustannukset. Valtion tulee oikaista jo vuonna 2023 rahoituksen vääristymä. Samoin palvelutarpeen kasvu tulee huomioida täysimääräisenä myös

jatkossa, eikä vain 80 %. Emmehän me voi vähentää lakisääteisissä palveluissa työntekijämäärää tai jättää vastaamatta palvelutarpeeseen.

Hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Tästä syystä peruspalvelujen saaminen lähipalveluna sekä joukkoliikenteen huomioiminen osana palveluverkon käytettävyyttä ja saavutettavuutta ovat keskeisiä asioita. Saavutettavuuteen liittyen talousarviossa oli erinomaisesti kirjaus selkokielestä.

Jokaisen tulee saada ikääntyä turvallisin mielin, tietäen saavansa tarvitsemansa palvelut. Talousarvioon on kirjattu hyvin tavoite, että jokaisen palveluja tarvitsevan ikääntyvän tulisi olla oikea-aikaisesti oikeassa paikassa. Jatkuva ambulanssiralli kotoa sairaalaan ei ole kenenkään edun mukaista. Ikääntyvien palveluihin tulee turvata ennakoivasti riittävä rahoitus.

Perhepuolueena kristillisdemokraattien ryhmä näkee erinomaisena, että perheille halutaan antaa riittävästi varhaista tukea. Talousarviossa lukeekin, että arvioiden mukaan jopa viidennes kodin ulkopuolelle tehdyistä sijoituksista olisi estettävissä tarjoamalla oikea-aikaista ja riittävän intensiivistä mielenterveys- päihde sekä nepsypalveluja.

Kaikki eivät saa tarvitsemiaan mielenterveys- ja päihdepalveluja. Kristillisdemokraatit ovat monessa kunnassa nostaneet esille, että meidän tulisi saada aikaiseksi terapiatakuu. Särkyneen mielen hoito on yhtä akuuttia kuin murtuneen jalan. Neljän nuoren kuolema huumeisiin Mänttä-Vilppulassa lyhyellä aikaa ja Tampereen tunnettavuus huumepääkaupunkina kertoo siitä, että erityisesti tähän ongelmaan on puututtava nopeasti ja laaja-alaisesti.

Palvelut tarvitsevat osaavan, motivoituneen henkilöstön ja henkilöstöä tulee olla riittävästi. Pidämme hyvänä, että talousarviossa asetetaan tavoitteeksi uudistuva työnantajuus. Ryhmämme on huolissaan asukasturvallisuuden ja hoidon laadun sekä talouden näkökulmasta henkilöstövuokrauksen suhteellisen isosta käytöstä.

Näemme tärkeänä, että talousarviossa huomioidaan monituottajamallin merkitys. Hyvinvointialue ei kykene yksin vastaamaan järjestämisvastuussa olevien palvelujen tuottamisesta. Hyvinvointialueen tulee palveluja ostaessaan aina varmistaa, että se tarjoaa riittävän rahoituksen tuottaa palvelut lain vaatimusten mukaisesti ja ohjaa kilpailutusta hinnan lisäksi laatua painottaen.

Kristillisdemokraatit ovat nostaneet esille pysyvien hoito- ja palvelusuhteiden kehittämisen tärkeyden. Pysyvä henkilöstö, onnistunut integraatio ja asiakaslähtöinen toiminnan kehittäminen ovat avainasemassa tämän toteutumiseksi.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut kuntien kanssa ovat keskeisessä roolissa inhimillisyyden ja kokonaistalouden näkökulmasta. Yhteistyö ja tiedonkulun varmistaminen ovat välttämättömiä, jotta jokainen saa tarvitsemansa avun varhaisessa vaiheessa.

Hyvinvointialueen työ on vasta aluillaan. Sosiaalipalvelujen yhdistäminen terveydenhuollon palveluihin asiakaslähtöisesti onnistuessaan tuo laatua ja säästöjä. Toimivat hoito- ja palveluketjut on mainittu talousarviossa useampaan kertaan. Tähän liittyen haluamme vielä todeta, että valiokuntien työn onnistumiseksi tulee niiden toiminnalle huomioida riittävä rahoitus, tästä puheenjohtajat ovatkin jo keskustelleet.

Vielä lopuksi haluan todeta, että talousarviossa huomioidaan pelastustoimen kohdalla hyvin ja tarpeellisella tavalla turvallisuuteen liittyvät asiat. Turvallinen arki normaalioloissa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa on jokaiselle Pirkanmaalaiselle merkittävä asia.

Kannatamme sekä talousarvion että strategian hyväksymistä. Ryhmämme haluaa toivottaa hyvää joulua ja Jumalan siunausta myös tulevalle vuodelle.

Sirpa Pursiainen

KD valtuustoryhmän pj

Advertisement

KD maakuntavaltuustoryhmän puheenvuoro strategiasta 28.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat.

Pirkanmaan liitto on työstänyt strategiaa vuosille 2023-2027. Kristillisdemokraatit pitävät hyvänä asiana, että strategiassa todetaan, että Pirkanmaan liitto on olemassa koko maakuntaa varten ja haluaa keskittyä maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Pirkanmaan liitolla on merkittävä tehtävä alueellisena edunvalvojana.

Meille kristillisdemokraateille on tärkeää huolehtia toimista, jotka edistävät Pirkanmaan kestävää kasvua. Meidän tulee huomioidakin kaikessa toiminnassa se, miten voimme edesauttaa yritysten elinvoimaisuutta sekä lisätä Pirkanmaan vetovoimaisuutta suhteessa yrityksiin. Strategiassa todetaankin, että Pirkanmaan liitto haluaa olla avaamassa ovia uusille mahdollisuuksille ja etsiä tuloksellisia, vaikuttavia ja eteenpäin vieviä ratkaisuja.

Strategiassa mainitaan ensimmäisenä arvona luottamus. Luottamus on kestävä pohja, johon rakentaa. Luottamus kulkee myös käsikädessä vastuullisuuden kanssa ja strategia toteaakin Pirkanmaan liiton ymmärtävän vastuullisuuden niin sosiaalisena, ympäristöllisenä kuin taloudellisena vastuuna.

Strategiassa viitataan myös demokraattiseen päätöksentekoon sekä verkostoihin. Strategiassa todetaan, että ”poliittiset päättäjät ovat osa organisaatiotamme ja luovat lisäarvoa omalla osaamisellaan ja verkostoillaan”. Tässä kohden me kristillisdemokraatit näemme kuitenkin kehittämisen varaa. Meillä ei ole edustusta Pirkanmaan liiton hallituksessa ja koska itse valtuusto kokoontuu varsin harvakseltaan, on meidän verkostojamme ja lisäarvoamme haasteellisempaa hyödyntää. Toki pyrimme parhaamme mukaan antamaan osaamistamme ja syötteitä, kuten tänään käsittelyssä oleva aloitteemme maakunnan roolista maakuntatasoisesta kriisivalmiudesta ja huoltovalmiudesta osoittaa.

Näemme hyvänä, että tiedolla johtaminen on otettu osaksi strategiaa. Tiedolla johtaminen tarvitsee taakseen osaavan henkilöstön, johon strategiassa viitataan. Tiedolla johtaminen tarvitsee vielä käytännön tasolla tarkennuksia, jotta olemassa oleva tieto hyödynnetään käytännössä ja jotta sen pohjalta sekä johdetaan ja arvioidaan tehtyjä valintoja ja saavutettuja tuloksia.

Etukäteen saadussa aineistossa ei tarkemmin avata, mitä vihreällä ja digitaalisella siirtymällä tarkoitetaan. Me kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä, että vihreä siirtymä tehdään tietoon ja kuhunkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen pohjautuen. Vihreä siirtymä ei saa meidän mielestämme tarkoittaa asioiden keskittämistä, vaan koko Pirkanmaa tulee pitää elinvoimaisena. Tämän lisäksi vihreä siirtymä ei saa heikentää maatalouden elinkeinomahdollisuuksia ja huoltovarmuutta. Vihreä siirtymä ei myöskään saa ajaa yrityksiä taloudelliseen ahdinkoon. Vihreä siirtymä oikein toteutettuna toki luonnonsuojelun lisäksi voi lisätä innovaatioita ja tuoda jopa talouskasvua.

Digitaalisessa siirtymässä voi olla hyviä ajatuksia, mutta tätä kokonaisuutta ei ennakkoon toimitetussa materiaalissa avata. Kristillisdemokraattien mielestä digitaalista siirtymää tulee jatkuvasti arvioida ja varmistaa, että se tuo aidosti taloudellista säästöä. Tämän lisäksi digitaalisessa siirtymässä tulee jatkuvasti varmistaa, ettei sen myötä kukaan jää digitaitojen tai kyvyn vuoksi syrjään.

Me näemme hyvänä, että työyhteisö ja työhyvinvointi on otettu strategiassa esille. Vain hyvinvoiva ja osaava henkilö pystyy kehittämään toimintaa innolla. Me kristillisdemokraatit haluammekin kiittää jokaisen Pirkanmaan liiton työntekijää antamastaan työpanoksesta Pirkanmaan parhaaksi. Rakennetaan yhdessä Pirkanmaata yhä paremmaksi.

Sirpan Pursiainen

KD Pirkanmaan maakuntavaltuustoryhmän pj

KD maakuntavaltuustoryhmän puheenvuoro talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 28.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat,

Me kristillisdemokraatit pidämme hyvänä, taloussuunnitelmassa todetaan, että maakunnan elinvoima muodostuu siitä, että maakunnan asukkaat, yritykset ja muut yhteisöt menestyvät toiminnassaan ja voivat saavuttaa asettamiaan tavoitteita.

Tosiasiallisesti yritysten menestys on koko Pirkanmaan menestyksen tekijä. Yritykset luovat työpaikat ja viennin kasvu lisää todellista talouskasvua. Taloussuunnitelmassa todetaankin, että vientivetoiselle Pirkanmaalle on tärkeää varmistaa sekä tavaroiden että työvoiman liikkuminen sujuvasti ja tehokkaasti.

Puolestaan hyvinvointi vähentää taloudellisia menoja tästä syystä sosiaalinen kestävyys, osallisuus ja yhteisöllisyyteen panostaminen on tärkeää myös talouden näkökulmasta.

Kristillisdemokraatteina kannatamme estettyjä kahta johtotähteä, jotka ovat:

1. Pirkanmaan maakunnassa hyvinvoivat ihmiset, monimuotoinen luonto ja menestyvät yritykset kukoistavat.

2. Pirkanmaan liitto on luotettu, tavoitteellinen ja osaava kumppani yhteiskunnallisissa ratkaisuissa.

Tällä hetkellä kuitenkin yrityksillä on pulaa osaavasta työvoimasta. Valitettavasti joutenolo aika ja työpaikka eivät aina kohtaa. Meillä on valitettavasti joukko ihmisiä, jotka eivät omaa työelämässä tarvittavia työelämätaitoja. Lisäksi meillä on pulaa yritysten tarvitsemasta osaamisesta. Tähän taloussuunnitelma olisi voinut ottaa selkeämmin kantaa ja asettaa tavoitteita.

Talousarvio ja taloussuunnitelma nostaa esille painotuksena vihreän ja digitaalisen siirtymän. Me näemme tärkeänä kaiken yritystoiminnan tukeminen, myös perinteinen teollisuus, maatalous sekä metsätalous ovat merkittäviä tekijöitä, jotka tulee huomioida etenkin epävakaassa maailmantaloudessa. Logistisesti sekä asukkaiden että yritysten näkökulmasta ysitien parannus on äärimmäisen tärkeää.

Meille kristillisdemokraateille turvallinen arki on asia, jota tulee vaalia. Taloussuunnitelmassa otetaan tähän hyvin kantaa ja siinä todetaan, että maakuntalaisten kokonaisturvallisuus muodostuu toimivista arjen palveluista sekä turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.

Mielestämme elinvoimaisuuden rakentamisessa elämystalouden ja kulttuurin toimialojen lisäksi tulisi mainita myös luontomatkailu. Brad Pitt:n kuvauksen mukaan Pirkanmaan luonto on eräänlainen turvasatama. Luontomatkailun kehittäminen toisi meille työllisyyttä, yrittäjyyttä ja viennin tavoin ulkopuolisia lisäeuroja alueelle.

Kansainvälinen politiikka seurauksineen voi vaikuttaa talouteen merkittävästi ja nopeasti. Tästä syystä on hyvä muistaa, että hyväksymme talousarvion, johon voi olla tarpeen tehdä myöhemmin muutoksia. Ryhmämme voi hyväksyä esitetyn talousarvion ja -suunnitelman.

Sirpa Pursiainen

KD maakuntavaltuustoryhmän pj

Luontomatkailusta kasvua ja vetovoimaa Tampereelle

Tampere sijaitsee kahden järven välissä. Lisäksi Tampereella on upeita retkeilykohteita. Monelle ulkomaalaiselle kävely hiljaisessa ja rakentamattomassa metsässä on jotain, mitä he eivät ole koskaan kokeneet. Ei ole ihme, että esimerkiksi maailmaa paljon nähnyt Brad Pitt kehui Tamperetta juuri luonnon kauneudesta. Se, mikä meille on arkipäiväistä ja tuttua, on kuitenkin laajemmassa mittakaavassa ihmeellistä, arvostettavaa, kiinnostavaa ja harvinaista. Meille luonto on sellainen aarre, josta voimme myös jakaa toisille.

Tampere-Pirkkalan lentokentälle on saatu lisää lentoja. Jotta emme menetä näitä lentoreittejä, meidän tulee nopeasti ja aktiivisesti kehittää luontomatkailua. Esimerkiksi Teiskossa sijaitsevasta Maisansalon alueesta tulisi tehdä kansainvälisen luontomatkailun kohde. Maisansalo sijaitsee Näsijärven rannalla, luonnon helmassa. Veneily, avantosauna, nuotioretket, ulkona liikkuminen ja hiihtämisen kokeilu ovat helposti saatavilla matkailijoille, tarvitaan vain majoituskapasiteettia ja logistiikkaa.

Tamperetta tulee mainostaa juuri luontomatkailukohteena kaikkien tapahtumien yhteydessä ja laajemminkin. Aikoinaan Levi on syntynyt keskelle ei mitään. Silti se on varsin tunnettu matkailukohde, jonka myötä koko Suomen Lappi on tullut tunnetuksi maailmalla. Lappi on tunnettu lumesta ja revontulista. Me emme voi keskittää tokikaan markkinointia näihin kahteen asiaan – mutta me voimme keskittää markkinointia järviin ja metsiin.

Brad Pitt kuvaili Tamperetta myös eräänlaisena turvapaikkana. Turvallisuus on jotakin niin syvästi koettavaa ja ihmiselle tärkeää, että tämä maininta on myös huomioitava matkailun kehittämisessä ja markkinoinnissa. Luonto, hiljaisuus ja ihmisten rauhallinen kohtaaminen luovat turvallisuuden kokemusta. Meillä kunnioitetaan toisen reviiriä luonnostaan ja luonnossa jokainen saa kokemuksen laajasta omasta tilasta. Luontomatkailun kehittämisessä tulee varmistaa, että avaria maisemia ja tilakokemuksia säilytetään.

Maailmassamme aika on muuttunut varsin hektiseksi ja moni asia on viemässä jatkuvasti huomiotamme. Tilaa läsnäololle ja hetkessä hiljentymiseen ei juurikaan ole. Kuitenkin juuri tämä on jotain, mitä jokainen ihminen tarvitsee. Luontokokemus yhdessä kokemukseen omasta tilasta ja turvallisesta hetkessä olemisesta luovat yhdessä hyvin syväluotaavan kokemuksen. Me suomalaisina tiedämme tämän – mutta tämän kokeminen on suhteellisen mahdotonta miljoonakaupungeissa. Mikäli onnistumme avaamaan tämän kokemuksen mielikuvana matkailun markkinoinnissa, saamme aivan varmasti tänne matkailijoita ympäri maailmaa.

Tampereella on kaikki mahdollisuudet tulla tunnetuksi maailmalla luontomatkailun kohteena ja saada sitä kautta yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua. Maaseutumainen Teiskon alue voi tätä kautta myös kehittyä.


Sirpa Pursiainen, TJ, YTM

Tampereen kaupunginvaltuutettu (KD)

Maakuntavaltuutettu

Hoitajien luottamus on rakennettava uudelleen

Hoitoalalle hakeudutaan yleensä halusta auttaa. Hoitoalalle hakeutuessa harva ajattelee alan palkkausta. Tämän tiedän 10 vuoden työkokemuksella lähihoitajien opettajana. Halu auttaa tarkoittaa sitä, että suurin osa hoitajista kykenee asettumaan autettavan asemaan. Suurin osa hoitajista omaa myös varsin korkean etiikan. Väitän, että vain harva hoitaja haluaa tai edes on valmis jättämään ketään hengenvaaraan.

Kaikki ovat tienneet jo jonkin aikaa, että hoitoalalla on todellinen kriisi. Hoitoalan kriisin olisi tullut puuttua jo aikaisemmin. Edelleen pitää tehdä kaikki mahdollinen. Hoitajat ovat tuoneet esille huoltansa kotihoidon tilanteesta. Jatkuvasti työntekijöitä kuitenkin puuttuu, eikä avoimiin paikkoihin ole hakijoita. Eri puolilla hoitajat tekevät jatkuvasti joustoja työvuoroissa. Pohjalla olevan kriisin lisäksi viime aikoina on lisäksi tehty päätöksiä, jotka nujertavan hoitajien uskon päätöksentekoon ja uskon siihen, että tilanne voisi muuttua paremmaksi.

Korona on kuormittanut hoitoalaa pitkään. Koronan saapuessa hoitajat asetettiin tilanteeseen, jossa heidän piti valita rokotuksen tai työpaikan välillä. Sinänsä jalo ajatus suojata potilaita on varsin ymmärrettävä, mutta samalla moni hoitaja koki, että heidät asetettiin yhteiskunnassa asemaan, jossa heitä kohdellaan eri tavoin. Tällä hetkellä Suomessa eletään muutoin maskivapaasti – paitsi hoitoalalla. Hoitaja pukee joka vuorossa maskin kasvoilleen.

Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on luvattu 1.4.2023 alkaen hoitajamitoituksen nosto, nyt näyttää kuitenkin selvältä, että tämän toteutumista vähintäänkin siirretään. Päätöksiä ja lainsäädäntöä muutetaan nopeasti, eikä aina ajatella seurauksia. Kesäkuussa on päätetty lainsäädännön muutos, jonka myötä ikäihmisten palveluasuminen poistuu lain tasolta 1.1.2023. Vuoden vaihde tarkoittaa monelle hoitajalle myös työnantajan vaihtumista palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille. Lupaukset reilun palkankorotuksen toteutumisesta ovat siirtyneet. Nyt kaiken päälle vielä valmistellaan lakia, jossa hoitajan näkökulmasta hänen ei anneta edes lähteä alalta pois.

Kaikki tämä yhteensä vaikuttaa luonnollisesti siihen, että hoitajilla on tunne, ettei heitä kuulla ja ettei heidän työtään arvosteta. Yhden alan eri tavoin kohteleminen tuntuu syrjimiseltä. Meillä ei ole varaa syventää hoitoalan kriisiä. Yhtenä palkkaratkaisun väliaikaisena keinona voisimme hyvin alentaa hoitajien verotusta, jolloin hoitajalle jäisi rahaa enemmän käteen, mutta kokonaiskustannukset eivät kasvaisi yhtä paljon kuin perinteisen palkankorotuksen myötä. Mielestäni muut alat voisivat tässä kohden antaa ymmärrystä hoiva-alalle ja olla vaatimatta samaa kohtelua itselleen. Myös ammattijärjestöjen tulee osaltaan olla rakentamassa siltaa ratkaisun löytymiseksi. Alan epäkohtiin pitää aidosti puuttua ja lähteä rakentamaan hoitajien luottamusta uudestaan. Jatkuvan vellomisen ja muutosten sijaan hoitoalalle tarvitaan työrauha.

Sirpa Pursiainen

Tampereen kaupunginvaltuutettu, KD

Pirkanmaan hyvinvointialuevaltuutettu

Työntekijöiden hyvinvointi ja tiedolla johtaminen tuovat imua alalle

Hyvä ja laadukas palvelu syntyy ammattitaitoisista työntekijöistä, jotka osaavat kohdata asiakkaan yksilölliset tarpeet. Hyvään johtamiseen, riittävään rahoituspohjaan sekä henkilöstömitoituksen toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueelle.

Oikea-aikaisen ja yksilöllisen avun saaminen on inhimillistä ja taloudellisesti paras tapa toimia. Mikäli työntekijä ei pysty perehtymään asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen, ei hän pysty myöskään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Tällöin sekä sosiaaliset että terveydelliset tarpeet kasvavat ja syntyy tarve vahvemmille palveluille.

Sosiaali- ja terveysalalle hakeudutaan yleensä halusta auttaa. Yhtenä vakavana syynä hakeutua alalta pois on eettinen ristiriita, jota sosiaali- ja terveysalan työntekijät kohtaavat: halu hoitaa asiat hyvin ilman riittäviä resursseja. Jotta työtä voidaan tehdä sydämellä, meidän tulee varmistaa riittävä rahoituspohja sekä varmistaa henkilöstömitoituksen toteutuminen. Tämä on paras keino varmistaa, että alalla on riittävästi työntekijöitä myös tulevaisuudessa.

Hoitoalalla tehdään merkityksellistä ja tärkeää työtä. Jotta pystymme kehittämään työhyvinvointia sekä hoitotyötä, meidän tulee kuulla työntekijöitä ja vahvistaa tiedolla johtamista. Pirkanmaalla tiedolla johtaminen onkin ollut keskeisenä painopisteenä jo nyt hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa.

Kristillisdemokraateille hyvinvoiva henkilöstö on sydämen asia.

Sirpa Pursiainen

Sote asiantuntija, Ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja (YTM)

Kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu

Aluevaaliehdokas, Kristillisdemokraatit

Arvokas ikääntyminen ja merkityksellinen elämä painopisteeksi

Sosiaali- ja terveysalan asiantuntija, yhteyskuntatieteiden maisteri Sirpa Pursiainen haluaa korostaa jokaisen Pirkanmaalaisen oikeutta arvokkaaseen ikääntyminen. Pursiainen työskentelee ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtajana Tampereella sekä toimii Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän jäsenenä, Tampereen kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan maakuntavaltuutettuna.

”Jokaisella tulee olla luottamus siihen, että jokaisen palvelutarpeeseen vastataan. Meillä tulee olla riittävästi sekä palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja, jotka tulee tuottaa monituottajamallilla. Kotihoitoa tulee toteuttaa riittävässä määrin niille, jotka kykenevät ja joiden edunmukaista on asua vielä kotona” kertaa Pursiainen.

Pursiainen on työskennellyt itse lähihoitajana, sosiaalityöntekijä sekä sosiaali- ja terveysalan opettajana ja näin ollen tarkastellut ikääntyneiden asioita monesta eri näkökulmasta. Pursiaisen mukaan merkityksellisen ja arvokkaan ikääntymisen toteutuminen tarvitsee pohjalleen asennemuutosta koko yhteiskunnassa. Kun Pursiainen haastatteli kirjaansa UNOHDETUT – Vanhuus satavuotiaassa Suomessa ikääntyneitä ja omaisia, korostuivat tarinoissa ihmisten ainutlaatuisuus ja yksilölliset elämäntarinat sekä palvelujen toteutumisen epätasainen laatu.

”Ikääntyneillä on arvokasta elämänkokemusta ja jokaisella ikääntyvällä on aidosti omia näkemyksiä ja mielenkiinnon kohteita. Ikääntyneiden toiveet tuleekin huomioida positiivisella tavalle etsiessä oikeaa ja soveltuvinta palvelua tai asumisyksikköä. Emme voi olla niin köyhiä Pirkanmaalla, ettemme voisi turvata ikääntyvien pariskuntien asumista yhdessä elämän viimeisiä vuosia”, summaa Pursiainen.

Pursiainen tuntee hyvin sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän ja on kirjoittanut näistä myös kirjan ”Lähihoitajana yhteiskunnassa”. Hänen mukaansa lainsäädännöllä sinänsä ohjataan huomioimaan ihmisen elämän kokonaisuus, mutta edelleen työtä on tehtävänä. Pursiaisen mukaan kotihoidossa, palveluasumisessa sekä muissa ikääntyneille suunnatuissa palveluissa on huomioitava elämän merkityksellisyys. Hänen mukaansa asumispalvelujen tulee olla yhteisöllisiä sekä osallistavia.

”Nauru, kaipuu, kosketus, yhdessä tekeminen ja aito kuuleminen ovat asioita, jotka eivät maksa mitään, mutta lisäävät hyvinvointia. Yhteisöllisyyteen tarvitaan jokaista. Osallisuuden tunne kasvaa aidossa kohtaamisessa”, toteaa ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja Sirpa Pursiainen.

Sosiaali- ja terveysalan palkankorotuksiin uusi toteutusmalli

Sosiaali- ja terveysalalla palkat ovat alhaiset etenkin hoitajilla ja sosiaalityöntekijöillä, huomioiden työn kuormittavuus. Miesvaltaiset alat saavat helpommin palkankorotuksia, sillä he voivat lakkoilla vaarantamatta kenenkään terveyttä ja hyvinvointia. Olen pitkään pohtinut, miten saisimme miesvaltaiset alat nykyistä paremmin osallistumaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin.

Sosiaali- ja terveysalan palkat maksetaan käytännössä kerätyistä verovaroista. Käytännössä veroja kerätään kaikilta ja valtio ja kunnat ohjaavat veroja uudelleen ja lopulta näistä osa ohjautuu sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkoihin, joista hekin taas puolestaan maksavat veroja takaisinpäin valtiolle. Entäpä jos sosiaali- ja terveysalalla perittäisiinkin nykyistä vähemmän veroja eli hoitajat ja sosiaalityöntekijät saisivat niin sanotun veroalennuksen? Tämä olisi täysin mahdollista tehdä ja tätä kautta työntekijöille jäisi käytännössä enemmän rahaa verotuksen ollessa keveämpi. Puolestaan näin toimimalla miesvaltaiset alat olisivat kompensoimassa nykyistä paremmin hoitoalan palkankorotuksia. Tämä toimintamalli ei myöskään toisi lisärasitetta työnantajalle henkilöstökulujen nousun myötä.

Meillä on jo nyt haasteita hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa ja etenkin haaste hoitajien riittävyydessä tulee vain kasvamaan lähivuosina. Tästä syystä meidän tulee selvittää kaikki keinot niin työntekijöiden jaksamisen kuin palkkauksenkin parantamiseksi.

Sirpa Pursiainen

Ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja, YTM

Aluevaaliehdokas (kristillisdemokraatit)

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin panostettava tänään

Pidän erittäin huolestuttavana mielenterveysongelmien määrällistä kasvua sekä palveluiden riittämättömyyttä. Mielenterveysongelmien taustalla on moninaisia asioita, joihin meidän tulisi kiinnittää huomioita. Yksi halvimmista ja tehokkaimmista keinoista on edelleen lisätä tunnetaitojen opettelua päiväkodeissa ja kouluissa sekä vahvistaa vuoropuhelua vanhempien kanssa näiden taitojen harjaantumiseen myös kotona.

Toisena keinona on yhteisöllisyyden rakentaminen niin kouluissa kuin asuinalueilla. Osallisuuden, merkityksellisyyden tunteen sekä hyväksymisen kokemuksen saaminen ovat mielenterveyttä tukevia asioita. Meistä jokainen voi tehdä oman osansa tällä saralla. Mielestäni yhteisöllisyyteen kuuluu sisälleen ihmisen hyväksyminen itsenään. Lapset ja nuoret kokevat suuria paineita ulkonäöstään ja riittävyydestään, meidän aikuisten ei tule tätä painetta ainakaan lisätä.

Kolmantena merkittävänä asiana on turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen heikkeneminen. Koulukiusaaminen, huumeiden käytön lisääntyminen katukuvassa ja lähipiirissä, perheväkivalta ja huolestuttavien uutisten vyöryminen ilman turvallisuuden tunteen vahvistamista heikentävät lapsen ja nuoren turvallisuuden kokemusta. Turvattomuuden tunne heikentää mielen hyvinvointia. Koetut turvallisuusuhat ja tilanteet turvallisuuden vaarantumisesta kuormittavat merkittävästi mieltä. On meidän aikuisten tehtävänä huolehtia, että lapset ja nuoret saavat elää lapsuuttaan turvallisin mielin.

Ennaltaehkäisevien keinojen lisäksi meidän tulee panostaa myös mielenterveyspalveluihin. Lääkkeitä tarvitaan vaikeissa tilanteissa, mutta meillä Suomessa mielenterveysongelmien hoito on kääntynyt liian lääkepainotteiseksi. Juurisyiden selvittäminen terapian avulla, keskusteluapu ja itsetunnon vahvistaminen ovat asioita, joihin tulee panostaa. Lisäksi perheissä, kouluissa ja yhteiskunnassa olevia turvallisuusuhkia tulee kitkeä systemaattisesti pois. Hyvinvointi-investoinnit lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin on tehtävä tänään, jotta heillä ja meillä on valoisampi tulevaisuus.


Sirpa Pursiainen

Toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu (Tampere)

Aluevaaliehdokas, Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien puheenvuoro maakuntavaltuuston kokouksessa 29.11.2021

Pirkanmaan liiton talousarviossa ja suunnitelmassa todetaan talouden olevan vakaalla pohjalla. Sinänsä talouden vakaa pohja on hyvä asia. Kuitenkin ehdotuksen pohjana on kuntien jäsenmaksuosuuksien korottaminen 2,5%. Esittelyssä todetaan, että korotus vastaa Kuntaliiton arviota ansiotasoindeksin muutoksesta. Ymmärrämme etenkin tällä hetkellä korotustarpeen, kun maakuntaliitto on ollut keskeisessä asemassa valmistelemassa hyvinvointialueiden muodostumista. Me kristillisdemokraatit näemme, että pidemmällä aikavälillä maakuntaliiton tulee kuitenkin etsiä säästöjä kasvavien menojen sijaan.

Maakuntaliitto on ollut keskeisessä roolissa hyvinvointialueiden valmistelussa. Vaikka hyvinvointialuevaalit ovat aivan kohta edessä, on maakuntaliitolla edelleen tärkeä rooli valmisteluvaiheessa sekä hyvinvointialueiden syntyvaiheessa. Myös jatkossa Pirkanmaan liitolla tulee olemaan vahva yhteistyöntekijän rooli kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Hyvinvointialueiden kokonaisuus on tässä kohden yksi tärkeimmistä osista talousarviossa. Kannatamme talousarvion hyväksymistä.

Maakuntaohjelman osalta meille kristillisdemokraateille on tärkeää pitää koko Pirkanmaa asuttuna ja mukana kehityksessä. Lähijunaliikenteen kehittäminen on yksi asia, jolle voimme varmistaa, että koko Pirkanmaa pysyy mukana. Väestösuunnitteissa, politiikassa ja asenteissa meidän on tärkeä varmistaa, että kaukaisimpienkin ja pienimpien kuntien tarpeet otetaan tosissaan. Pienenä huomiona totean, että esityksen kuvissa Tamperetta ei ollut kuvattu huomioituna pohjoista suuraluetta osana Tamperetta. Esitetyistä skenaarioista näemme, että todennäköisimmin Pirkanmaa kehittyy ja sen kehittymistä tulee tukea siten, että kasvualue laajenee. Meillä on mahdollisuus luoda Pirkanmaasta kokonaisuutena houkutteleva paikka asua. Moni perhe ja yrittäjä arvostaakin hieman väljempää asumista vehreässä ympäristössä.

Parhaimmillaan digitalisaatio tukee tiedolla johtamista ja antaa erilaista tietoa tarpeista Pirkanmaan syrjäseuduilta, yrittäjien tarpeista, liikenneverkoston kehittämisestä ja muista merkittävistä asioista. Osaltaan digitalisaatioon liittyvät hankkeet voivat tukea myös tietoverkkoja pitkin kulkevia palveluja eri puolille Pirkanmaata. Vaikkakin digitalisaatio on tärkeä osa kehitystä, haluamme muistuttaa, ettei digitalisaatio korvaa ihmistä.

Me Kristillisdemokraatit haluamme olla rakentamassa Vehreämpää huomista. Pidämme hyvänä, että maakuntaohjelmassa asetetaan tavoite ihmisten luontosuhteen elvyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden arvostamiseen. Meidän jokaisen arjen päätökset kuluttamisessa vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Ilmastotekojen lisäksi näemme, että meidän tulee voida asua maaseudulla ja kaavoituksessa ja hankkeissa tulee huomioida vehreyden merkitys ihmisten hyvinvoinnille.

Me Kristillisdemokraatit toivomme, että Pirkanmaan liitto nostaa esille vahvemmin Pirkanmaan luontomatkailun kehittämisen yhdessä kuntien kanssa. Mielestämme on erittäin harmillista, ettei tätä kokonaisuutta ole nostettu osaksi maakuntaohjelmaa selkeämmin. Luontomatkailun merkitys on korostunut korona-aikana. Ulkomailta Pirkanmaalle suuntautuvan luontomatkailun kehittyminen tuo työpaikkoja, yrittäjyyttä ja aitoa BKT:n kasvua. Pirkanmaalla on erinomaiset mahdollisuudet nousta maailmankartalle yhtenä luontomatkailun kohteena ja Pirkanmaan liiton tulee vahvasti ajaa tätä asiaa eteenpäin. Luontomatkailun kehittyminen tukee myös maan sisäistä matkailua ja virikkeelliset luontokohteet ja niissä ajanviettäminen lisäävät myös Pirkanmaalaisten hyvinvointia.

Vaikkakin hyvinvointialueet tulevat vastaamaan itse palvelujen järjestämisestä ja valvomista, tulee Pirkanmaan liiton toiminnassaan ja edunvalvonnassa tukea palvelujen yhdenvertaista saavutettavuutta. Kaavoitus ja liikenneyhteydet ovat tärkeä osa palvelujen saavutettavuutta.

Me kristillisdemokraatit näemme, että Pirkanmaan liitolla on oma roolinsa kehittää ja toimia siten, että hyvinvointi, yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat. Onkin hyvä, että yksi nostetuista missioista on, että Pirkanmaalla kukaan ei syrjäydy.

Me kristillisdemokraatit näemme, että maakuntaohjelman valmistelussa ei vielä ole huomioitu yhtä erittäin tärkeää asiaa ja se on riskitilanteisiin varautuminen. Mielestämme maakuntaliiton tulee olla suunnannäyttäjä ja yhteistyöntekijä erilaisiin riskeihin varautumisessa. Epidemiat, ruuan riittävyys, aurinkomyrskyn aiheuttamat tuhot, energian riittävyys, hallitsematon maahanmuutto ja erilaiset kriisit ovat asioita, jotka vaativat ennakointia ja varautumista. Pirkanmaan liitolla on erinomainen mahdollisuus tarkastella riskejä maakuntatasolla ja etsiä yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa yhteisiä ratkaisuja alueelle. Toivommekin, että maakuntaohjelmaan voitaisiin lisätä edes yksi lause: ”Pirkanmaan liitto tekee ennakoivan riskikartoituksen ja etsii ratkaisuja yhdessä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa riskeihin valmistautumiseen Pirkanmaan tasolla.”

Nyt kun maakuntastrategian valmistelu alkaa, haluamme jo nyt nostaa esille tärkeitä strategisia painopisteitä. Meille kristillisdemokraateille yrittäjyys ja työllisyys ovat tärkeitä asioita. Näemmekin, että maakuntastrategian valmistelussa tulee nostaa vahvasti esille maakunnan rooli yritysten saamiseksi alueelle. Tähän liittyen toivomme, että myös luontomatkailun kehittäminen nostetaan mukaan strategiaan. Toisena strategisena painopisteenä meidän tulee nostaa vahvasti esille tiedolla johtamisen edistäminen. Kunnat ja hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan erilaista tietoa palvelutarpeeseen vastaamiseksi, toiminnan kehittämiseksi, talousvaikutuksen arvioimeksi, toiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi jne. Kolmantena strategisena painopisteenä korostaisimme yhteistyön merkitystä ja Pirkanmaan liiton aloitteellisuutta yhteistyön rakentajana kuntien, hyvinvointialueen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

Kiitämme maakuntajohtaja Esa Halmea vuosien työpanoksesta Pirkanmaan liiton hyväksi sekä onnittelemme ja toivotamme Anna-Mari Ahosen tervetulleeksi Pirkanmaalle. Haluamme toivottaa kaikille myös siunattua joulun aikaa.

Sirpa Pursiainen, KD Pirkanmaan maakuntavaltuustoryhmän pj