Julkaistu Aamulehdessä joulukuussa 2023

Tampereen kaupungin kulttuuri- ja sivistyspuolen avustustoiminnassa on kehittämisen varaa. Kaupungin avustussäännöissä on maininta, ettei uskonnon harjoittamiseen tai uskonnon levittämiseen anneta avustuksia. Linjaus on käsittämätön huomioiden se, kuinka paljon kristilliset toimijat tuottavat toimintaa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Lisäksi kristilliset toimijat ovat monipuolisesti mukana vähävaraisten auttamistyössä. 

Kaupungin linjaus tarkoittaa sitä, ettei ilman verotusoikeutta olevan kristillisen toimijan lastenleireille, gospelkonsertteihin, kerhotoimintaan, eläkeläisten virkistystoimintaan, kuorotoimintaan, retkitoimintaan eikä äiti- lapsitoimintaan anneta edes projektiluontoista avustusta, jos toiminta sisältää, vaikka vain pieneltä osalta rukousta, Raamatunlukua tai muuta uskonnon harjoittamista. Käytännössä projektitukea voisi saada vain, mikäli uskonnon harjoittamisen (esim. rukous) ajaksi esimerkiksi leirillä olisi vaihtoehtoista toimintaa. Vaihtoehtoisen toiminnan vaade tuntuu käsittämättömältä, sillä kaikille avoimeen toimintaan osallistuja osallistuu siihen omasta tahdostaan vapaaehtoisesti tietäen, että hengellinen sisältö on kristillisen toimijan toiminnan ydintä.

Uskonnolliset yhteisöt toimivat vapaaehtoisesti tämän kaupungin asukkaiden hyväksi. Lapset ja nuoret ja lapsiperheet sekä ikääntyvä väestö tarvitsevat tukea henkiseen ja hengelliseen kasvuun, virkistystä ja vaihtoehtoisia tapahtumia. Suuret osallistujamäärät osoittavat sen. Asukkaiden valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Osallistumisen tukeminen projektituella kristilliseen toimintaan tulee olla yhdenvertaista suhteessa esimerkiksi kulttuuri- ja musiikkitapahtumiin. Onko nuorelle vaarallisempaa osallistua gospelkonserttiin, jossa on yhteinen rukous, kuin osallistua blockfestivaaliin, jossa tilastojen mukaan huumeiden käyttö on varsin yleistä?

Tällä hetkellä kristillisen toimijan kaikille avoimet tapahtumat ovat eriarvoisessa asemassa muihin toimijoihin nähden. Uskonnollinen syrjintä ei ole oikein, vaan toimijoita tulee kohdella tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Sirpa Pursiainen, valtuutettu

Satu Sipilä, varavaltuutettu

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä