Turvalliset kyyditykset kaikille

Taksilakia ja sen täytäntöönpanoa ei ole osattu suunnitella yhdessä ministeriöiden välillä eikä sen vaikutuksia ole osattu arvioida kunnolla suhteessa vammaisten ja ikäihmisten taksikyyteihin. Vaikkakin uudistus koskee ensisijaisesti yleisiä taksikyydityksiä, vaikuttaa se osaltaan sekä vammaispalvelulain että sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin.

Taksilain uudistusta käsittelevässä tilaisuudessa hiljattain Metsossa osallistujat kertoivat karseita tosi elämän omakohtaisia esimerkkejä Pirkanmaalta. Eräs pyörätuolissa oleva henkilö kertoi tilanneensa tutun taksin. Taksi oli saapunut paikalle ja pyörätuolia oltiin jo siirtämässä autoon. Tehty tilaus kuitenkin hävisi järjestelmästä. Tämän jälkeen paikalle saapui yleisen välitysjärjestelmän kautta taksi, joka lähti kuljettamaan henkilöä. Jonkin matkan jälkeen tehty tilaus oli hävinnyt järjestelmästä ja kuljettaja oli ilmoittanut, ettei voi jatkaa matkaa ja oli nostanut henkilön pois kyydistä ja jättänyt tien varteen. Erityislapsia on kuljetettu vääriin paikkoihin, jätetty yksin, eikä taksi ole joka päivä edes tullut kyyditsemään kouluun. ”Jokainen aamu on jännitysnäytelmä, tuleeko taksi ja pääsenkö itse töihin”, kommentoi eräs vanhempi. Osa toimintakyvyn rajoitteita omaavista on jättänyt osallistumatta toimintaan, sillä taksin saaminen on epävarmaa ja jatkuvan stressin vuoksi takaisin kotiin pääsemisestä ei houkuta lähtemään kotoa. ”Olemme ö kansalaisia, joita ei haluta kyyditä”, totesi eräs henkilö. Samoja haasteita on toki ympäri Suomea, mutta mistään yksittäistapauksista ei voida enää puhua.

Näin tilanne ei voi jatkua. Vaaratilanteita ei saa syntyä. Kuka vastaa lopulta siitä, että talvipakkasella joku kuolee, kun kyyditykset eivät toimi, kuten pitäisi? Lainsäädännön mukaan kunta vastaa yleisistä vammaispalveluista, kuten kuljetuksista. Yleisesti lakiin kirjattuja palveluja kunta voi tuottaa itse tai ostaa ne ulkopuolelta. Nyt haasteellisia tilanteita syntyy, kun taksinkuljettaja tai kuljetusten välittäjä ei ole suoranaisesti vastuussa vammaispalvelun tuottamisesta vaan vastaa vain vastaanottamistaan kuljetuksista. Kaikkia kyytejä ei ole taloudellisesti kannattavaa vastaanottaa. Koulutusvaatimuksia taksikuljettajalle ei ole kuten ennen. Toimintakyvyn alennettua riittävä koulutustaito on välttämätöntä, sillä siirtymistilanteessa taksiin väärällä tavalla voidaan tuottaa kipua, särkyä ja jopa lisävammoja.

Mielestäni valtion tulee pikimmiten valmistella tarkentavaa asetusta siitä, miten vammaiskuljetukset sekä sote -kuljetukset tulee järjestää ja millainen koulutus niiden tuottamiseen vaaditaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee niin ikään kantaa vastuuta ja ohjeistaa kuntia kuljetusten järjestämisen suhteen tässä akuutissa tilanteessa sekä vaatia vastuunjaon kuvaamista kuntatasolla ja palveluntuottajien tasolla. Aikaisemmat tuttutaksit tulee saada toimimaan tavalla tai toisella.

cropped-pieni

Sirpa Pursiainen

KD Pirkanmaan piirin pj

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s