Marja Jylhä kritisoi Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen kehittämissuunnitelmaa tietoon pohjautuen. Olen täysin samaa mieltä Jylhän kanssa, ettei kehittämissuunnitelma pohjaudu tietoon. Kehittämissuunnitelmassa on oletuksena, että tulevaisuudessa suurempi osa ikääntyneistä pärjäisi yhteisöllisessä asumisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen sijaan.

Mielestäni eduskunta teki virheen säätäessään lakia siten, että ikäihmisten palveluasuminen poistui lainsäädännöstä ja yhteisöllinen asuminen korvasi palveluasumisen. Palveluasumiseen oli määritelty mitoitusvaatimus 0,3 sekä useilla palvelutuottajilla välillistä työtä lisäksi 0,1. Nyt yhteisöllisessä asumisessa ei ole mitään mitoitusvaadetta. Kyseessä on tosiaan kotihoidon palvelut, eikä aikaisemmin aidosti yhteisöllisyyttä tukeva palveluasumisen konsepti.

Vaikka muuttuneeseen lainsäädäntöön ei Pirkanmaan hyvinvointialue ole syyllinen, on lain tulkinta erilaista juurikin Pirkanmaalla. Pirkanmaalla yhteisöllisen asumisen vaateet palveluntuottajille ovat muita hyvinvointialueita tiukemmat. Pirkanmaalla vaaditaan terveydenhuollon lupa – vaikka sitä ei lain mukaan vaadita edes saattohoidon toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Lisäksi vaatimuslistalla on muuttaa kerroksissa olevia tiloja ryhmäkotimuotoisiksi, mikäli palveluntuottaja remontoi tai mikäli rakentaa uudet tilat. Yöhoitoa on lisäksi tarjottava.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen kehittämissuunnitelma yhdessä meneillään olevan yhteisöllisen asumisen kilpailutuksen kanssa antaa juuri sen kuvan, että tavoitteena on hoitaa vähemmällä henkilökuntamäärällä niitä, joiden on arvioitu toimintakyvyn perusteella tällä hetkellä tarvitsevan ympärivuorokautista palveluasumista. Nyt Pirkanmaalla on kuitenkin selkeästi kirjattu suunnitelmissa tavoitteeksi asumispalvelujen keventäminen ja tavoitteeksi asetettu, että ympärivuorokautisen asumisen peittävyys 80 + ikääntyneillä olisi 8% nykyisen 10,4% sijaan.

En usko huonokuntoisten ikääntyvien määrän suhteellisesti tulevaisuudessa laskevan. Mielestäni me voisimme tehdä samanlaisia laskelmia ja olettamuksia ja esimerkiksi arvioida, että syöpään sairastumisen määrä yhtäkkiä vähenisi radikaalista. Palvelurakennetta tulee suunnitella ja uudistaa tietoon ja palvelutarpeeseen pohjautuen.

On hyvä, että perhehoitoa ja omaishoitajuutta tuetaan. Ne voivat olla jollakin iäkkäälle juuri oikea vaihtoehto. Tällöin on tärkeää varmistaa riittävä taloudellinen ja muu tuki sekä perhehoitajille että omaishoitajille. Yhteisölliseen asumiseen ohjaamalla voidaan vähentää kotihoidon tarvetta, mutta kotihoidon tavoitteena oleva 14,3% peittävyydestä 80+ ikäisillä nykyisestä 21,2% ei vaikuta mitenkään realistiselta etenkään kun yhteisöllisen asumisen peittävyys nousisi vain 2,8%:iin nykyisestä 1,2%:sta.

Hallitusneuvotteluissa olleena tiedän, että yhteisöllisen asumisen määritelmää tullaan tarkentamaan ja lain tulkinnassa tullaan ohjaamaan hyvinvointialueita. En usko sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson jakavan yhteisöllisen asumisen tavoitekuvaa samanlaisena, kuin se Pirkanmaalla nähdään.

Sirpa Pursiainen, YTM

Pirkanmaan hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnan jäsen (KD)

Julkaistu Aamulehdessä syyskuussa 2023