Suomi toimii nettomaksajana Euroopan unionissa, vuonna 2009 Suomi maksoi EU:n budjettiin 544,2 milj. Suomi on valmis antamaan velkaantuneelle Irlannille 740 miljoonan euron tukipaketin. Eri valtioiden talouskriisien myötä on vaarana se, että EU:ssa kehitetään yhteinen budjettisäätely, joka voi johtaa yhteisen verotuspohjan syntymiseen ja se puolestaan johtaisi pohjoismaisen hyvinvointivaltion romuttumiseen. Suomen liityttyä EU:hun ovat tuloerot kasvaneet Suomessa ja markkinatalouden näkökulmasta politiikassa on edetty suurten yritysten etujen mukaisesti. Suomi on edelleen pienten ja keskisuurten yritysten maa, jota ei tule jättää huomiotta.

Kansainvälisen politiikan ja talouden näkökulmasta Euroopan alue ei ole tällä hetkellä merkittävässä asemassa. USA on vähintäänkin jakanut roolinsa Kiinan kanssa maailman talouden määrittelijänä ja Aasian eri maat kehittyvät nopeasti. Kun EU pyrkii kasvattamaan omaa asemaansa taloudellisesti ja poliittisesti, tämä tapahtuu väistämättä pienten valtioiden ja etenkin nettomaksajien kustannuksella ja tavoitteena on liittovaltion syntyminen. Pienenä valtiona se ei ole Suomen ja suomalaisten etu. Pienen valtion näkökulmasta kahden väliset suhteet eri valtioiden kanssa puolestaan voisivat turvata paremmin taloudellista tilannetta, kuin vahvasti sidoksissa oleminen euroon ja Euroopan unioniin.

Suomi saavutti aikoinaan itsenäisyyden kovalla hinnalla ja nyt itsenäisyyden myyminen ja velkakahleissa olemisesta maksetaan edelleen. Suomalainen lainsäädäntö tulee pitkälti EU:sta ja mitä pidemmälle Euroopan alueen yhteneminen syvenee, sitä hankalampaa EU:sta eroaminen on. Olemmeko me itsenäisen Suomen puolesta taistelleiden lapset ja lapsenlapset todella luopuneet halusta hoitaa maamme asiat itsenäisesti? Vaikka EU:sta eroaminenkin tulisi kalliiksi, kannattaisi itsenäistymisen hinta maksaa uudelleen ja siirtyä suuryritysten ja suurten valtioiden määrittelemän politiikan ja pelisääntöjen kumartamisesta eri osapuolia hyödyttäviin valtioiden ja eri kokoisten yritysten välisiin suhteisiin. Itsenäisyyden myötä on mahdollista säilyttää ihmisarvo markkina-arvoa suurempana.

Sirpa Pursiainen, YTM