Tampereella tulee budjetoida riittävästi mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä kehittää palvelutarjontaa ja palveluiden sujuvuutta. Moni kuntalainen joutuu kokemaan, että heitä pompotetaan paikasta toiseen, eikä kukaan ota tosissaan hätää. Apu tulee saada varhaisessa vaiheessa, sillä se on inhimillistä ja taloudellista. Etenkin lasten ja nuorten kohdalta ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelun tulee olla toimivia ja niihin tulee päästä nopeasti. Meillä ei ole varaa menettää lapsia ja nuoriamme syrjäytymiselle.

Kuntoutusprosesseissa tulee huomioida erilaisten palvelujen tarjonta. Kaikille ei toimi sama palvelu. Aina tulee nimetä vastuuhenkilö, joka ei vaihdu kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Sairaalahoitoon tulee päästä tarvittaessa ja avohoitopalvelujen tulee olla tosiasiallisia. Asiakkaan tilannetta tulee tarkastella aina kokonaisvaltaisesti: sairauden tai riippuvuuden hoito, terapia ja keskustelu, asuminen, läheiset suhteet, mielekäs tekeminen ja talous. Lääkkeet ovat harvoin ainoa tarvittava apu mielenterveys- ja päihdeongelmissa.

Ehdotan, että Tampere nostaisi esiin muutaman nuoren muutosagenteiksi. Nämä nuoret toimisivat roolimalleina siitä, kuinka upeaa on elää täyttä elämää ilman päihteitä. Kaupunki voisi maksaa näille muutosagenteille korvauksen siitä, että he antaisivat kasvonsa kampanjaan ja tekisivät aktiivisesti somepäivityksiä arkisesta elämästään. Nuoret kaipaavat samaistumisen malleja ja nuorten itsensä tuottamana viesti menisi varmasti paremmin läpi.

On sairasta säästää terveydestä, sillä säästäminen tuottaa kärsimystä sairastavalle ja hänen läheisilleen ja lisää taloudellisia kustannuksia pitkällä aikavälillä. Pidetään koko Tampere mukana ja tuetaan myös kanssaihmisinä niitä, joilla on tällä hetkellä elämässään vaikeaa.

Sirpa Pursiainen, Kaupunginhallituksen varajäsen

Toimitusjohtaja (YTM)