Valtio on kohdentanut kunnille rahaa ikäihmisten palveluiden hoitajamitoituksen nostoa varten. Ongelmana on kuitenkin, että kaupungit ja kunnat ovat itse päättäneet, mihin valtion kohdentama raha käytetään. Edes ministeriö ei tiedä, mihin rahat on kunnissa käytetty. Vain harvassa kunnassa raha on kohdistettu sekä julkisen että ostopalveluina tuotetun tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Hoitajamitoituksen nousu luonnollisesti tarkoittaa kasvavia henkilöstökuluja, jotka ovat palvelutuotannossa merkittävin menoerä.

Hoitotyössä jo nyt ovat käsitteet välillinen ja välitön työ. 1.1.2022 tehostetussa palveluasumisessa tulee olla vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden ja 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 mitoitusta. Hoitajamitoituksen nousu on asiana hyvä ja mahdollistaa virikkeellisen arjen. Valtion tulee varmistaa osaltaan riittävä tulorahoitus kunnille ja sen pitää olla korvamerkittyä. Kuntien tulee huolehtia, että myönnetty raha käytetään hoitajamitoituksen kuluihin sekä omassa tuotannossa että tulonsiirtona yksityisille palveluntuottajille.

Tällä hetkellä hoiva-ala kärsii työntekijöiden puutteesta. Jotta lain mukainen hoitajamitoitus voi toteutua, tulee lisäksi kouluttaa riittävästi sekä lähihoitajia että hoiva-avustajia. Ikääntyvät ansaiset hyvän hoidon, virikkeellisen arjen ja merkityksellisen elämän.

Sirpa Pursiainen, Kaupunginhallituksen varajäsen

Toimitusjohtaja, YTM