Olen yllättynyt ja harmissani siitä, ettei hallitus tunne toisen asteen ammatillisen koulutuksen käytäntöjä. Oppivelvollisuusiän nostamisen yhteydessä hallitus suunnittelee osaamisperusteisuuden hävittämistä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Tällaisen muutoksen suunnittelussa tulee hyvän hallintotavan mukaisesti tarjota myös virallinen lausuntomahdollisuus. Osaamisperusteisuuden romuttamisesta sekä virallisen lausuntomahdollisuuden puuttumisesta on huolissaan myös Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry.

Osaamisperusteisuus on sekä nuorten että aikuisopiskelijoiden etu. Osaamisperusteisuus tarkoittaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja opintopolun suunnittelua yksilöllistä tarpeista ja toiveista käsin erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lahjakas opiskelija voi laajentaa ja syventää osaamistaan eri oppimisympäristöissä, kuten työelämässä, ja työllistyä tai suunnata jatko-opintoihin suorittaen tutkinnon muita nopeammin. Samalla se tarkoittaa sitä, että opiskelija, joka ei syystä tai toisesta kykene keskittymään ja oppimaan luokkamuotoisessa opetuksessa, voi oppia työelämävaltaisella polulla työelämässä ammatissa ja tutkinnonperusteissa vaadittavat asiat. Myös erityisopiskelijoille on voitu mahdollistaa polkuja, joissa he saavat vahvempaa tukea eri oppimisympäristöissä oppimiseen ja osaamisen kartuttamiseen. Erityistä tukea tarvitsevalle omanlainen oppimispolku osaamisperusteisuuteen pohjaten voi olla ainoa keino työllistymiseen, sillä jo opintojen aikana on mahdollisuus saada jalka oven väliin työmarkkinoille. Työelämä mielellään työllistää henkilön, joka tuntee työyhteisön ja työtehtävät.

Aikooko hallitus nyt todella lisätä syrjäytymisriskiä ja koulupudokkaiden määrää romuttamalla osaamisperusteisuuden? Nuorten toiveiden ja tarpeiden huomioiminen on mielestäni nuorten etu ja opetuksen keskiössä tulisi ollakin koulutuksen aikaisen oppimisen lisäksi myös nuoren tulevaisuus.

Osaamisperusteisuus ei tarkoita tällä hetkellä sitä, etteikö opiskelijoille tarjota mahdollisuutta opiskella ryhmämuotoisesti luokkaopetuspainotteisesti. Monet tarvitsevat juuri luokkamuotoista opetusta. Sekä luokkamuotoisen opetuksen että opetuksen henkilökohtaistamiseen tarvitaan totta kai määrärahojen lisäämistä. Toisen asteen koulutuksen uudistuksissa juuri osaamisperusteisuuden myötä on kuitenkin niin paljon hyvää, ettei ole mitään syytä palauttaa toisen asteen koulutusta institutionaalispainotteiseksi viimevuosisadan koulutukseksi.

Sirpa Pursiainen

Sosiaali- ja terveysalan opettaja (YTM)

KD Pirkanmaan piirin pj