Hoiva-alan haasteisiin etsittävä ratkaisuja

Hoiva-alalla on tällä hetkellä haasteita työvoiman saamisessa. Hoiva-alan työvoimapulaan vaikuttavat monet seikat. Kaupungin tulee taloudessa huomioida realistisesti hoiva-alalla tapahtuvat lainsäädännön muutokset, palkankorotukset sekä asiakasmäärän kasvu. Alibudjetointi johtaa henkilöstövajeesen, työkuorman kasvuun ja työhyvinvoinnin kärsimiseen. Etenkin kotihoidon työntekijöiltä tulee paljon palautetta eettisestä ristiriidasta, jota he päivittäin kokevat, kun eivät ehdi aidosti kohdata asiakasta ja vastata asiakkaan tarpeisiin.

Realistisen talousarvion lisäksi meidän tulee tarkistella uudestaan palvelujen kriteerejä, jotta kukin saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut. Eettinen ristiriita nähdä esimerkiksi ikääntynyt, joka tarvitsisi palveluasumista, mutta ei sitä saa, kuormittaa kotihoidon työntekijöitä valtavasti. Huoli ihmisten pärjäämisestä kulkeutuu työntekijöiden kotiin ja luo stressiä. Eettinen ristiriita on merkittävä syy hakeutua alalta pois.

Työhyvinvointiin huomion kiinnittäminen on niin ikään tärkeää. Työyhteisöä kehitetään yhdessä työntekijöiden, asukkaiden ja omaisten kanssa. Jokaisen työn arvostaminen on tärkeää. Tiedolla johtamista tulee kehittää. Sekä asiakas- että omaisrajapinnalta ja työntekijöiltä tulee saada nykyistä paremmin tietoa sekä toimivista että kehitettävistä asioista. Näin oikeisiin asioihin osataan puuttua ja hyviä käytänteitä voidaan levittää.

Mielestäni työhyvinvointiin ja ammatti-identiteettiin vaikuttaa osaltaan paljon myös yhteiskunnallinen keskustelu. Toivoisinkin, että ammattijärjestöt osaisivat kehittää omaa viestintää, jotta työntekijöille ei vahvisteta jatkuvasti tunnetta pienipalkkaisesta ja vähän arvostetusta alasta. Yleisesti olisi muutoinkin hyvä uutisoida myös positiivisia asioita. Moni hoitaja kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja moni asukas kokee saavansa tarvitsemansa tuen. Epäkohdat toki tulee tuoda esille ja niihin etsiä ratkaisut, mutta vain ongelmien esillä pitäminen luo negatiivisen kokonaiskuvan eikä edistä oikeanlaisen ammatti-identiteetin kehittymistä.

Pohja hoiva-alan ammattilaisille luodaan koulutuksessa, eikä sen merkitystä voida unohtaa. Koulutuksessa ammatillisen osaamisen lisäksi on tärkeää korostaa työelämätaitoja sekä oman työhyvinvoinnin ylläpitämistä. Valmistuvan ammattilaisen taitoihin tulee kuulua hyvät yhteistyötaidot, sillä taito kohdata asukas, omainen ja työntekijä ovat tärkeä perusta huolehtiessa toisen terveydestä ja hyvinvoinnista. Etäopetus ei valitettavasti näiden taitojen kehittymistä tue.

On meidän jokaisen etu, että hoiva-alalla voidaan hyvin ja että hoitajia on riittävästi. Meistä itse kukin jossain kohden on mitä todennäköisemmin avun ja tuen tarpeessa.


Sirpa Pursiainen, KD Tampereen valtuustoryhmän pj

Kämmenniemen koulun korjausta aikaistetaan

Kämmenniemen koulu on kärsinyt moninaisista sisäilmaongelmista pitkään. Koulu on rakennettu kolmena eri ajankohtana, ja sisäilmakorjauksissa on syntynyt uusia vesivaurioita. On hienoa, että pormestarin talousarvioesityksessä koulun peruskorjaus on aikaistettu siten, että suunnittelu toteutetaan vuonna 2024 ja rakentaminen alkaa vuonna 2025. Upeaa, että kaikki puolueet löysivät tässä asiassa yhteisymmärryksen.

Koulussa osa ongelmista on syntynyt jo rakennusvaiheessa. Rakennuksen keskiosa on ollut käyttökiellossa siinä olevien sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennuksen peruskorjaus saattaa tuoda mukanaan toiminnallisia haasteita, mikäli koulu joudutaan katkaisemaan kahteen eri osaan. Muutoinkin Tampereella on huonoja kokemuksia laajojen vaurioiden korjausten onnistumisesta. Nämä tekijät huomioon ottaen Kämmenniemeen tulee rakentaa uusi terveellinen koulu, joka vastaa samalla toiminnallisiin tarpeisiin. Kämmenniemessä on mahdollista rakentaa uusi koulu siten, ettei vanhaa ole pakko purkaa ensimmäiseksi. Näin toimiessa kaupungilta säästyy rahaa, kun väistötiloja ei tarvitsisi hankkia. Korjauksen kokonaisuudessa on tärkeää suunnitella myös koulun piha virikkeelliseksi ja viihtyisäksi.


Sirpa Pursiainen
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän pj

Tampereen seurakuntien ja Elokapinan yhteistilaisuus on ylilyönti

Luonnon monimuotoisuuden suojelu kuuluu meidän jokaisen vastuulle. Kristittynä näen, että se on myös Raamatun mukainen toimintatapa. Viljele ja varjele luontoa on Raamatussa jopa käsky.

Sinänsä toki vuoropuhelu ja keskustelu kaikkien ihmisten kanssa on tärkeää ja on myös tärkeää kuulla ihmisiä ahdistavat asiat. En kuitenkaan itse näe hyvänä toimintatapana järjestää ympäristönsuojeluun liittyvää tilaisuutta ja julkista ulostuloa tahon kanssa, joka tietoisesti toimii lain vastaisesti. Kirkko olisi voinut valita yhteistyötahon tarkemmin.

Moni tamperelainen on kokenut arkun käyttöönoton tässä kohden loukkaavana. Arkkuun liittyy hyvin vahvoja ja henkilökohtaisia surun kokemuksia, ja arkun tuominen avoimeen julkiseen tilaan on herättänyt kummastusta ja mielipahaa. Omasta mielestäni Tampereen seurakunnat ovat myös tässä kohden tehneet virhearvion.

Seurakunnan luottamushenkilönä olen saanut kyselyjä siitä, ketkä päätöksen ovat tehneet. Luottamushenkilönä haluan tuoda esille, ettei tätä asiaa ole käsitelty päätöksenteon näkökulmasta luottamushenkilöiden kesken. Itsekin olen lukenut asiasta lehdistä päätöksenteon jälkeen. Tulevaisuudessa Tampereen seurakuntien kannattaa käyttää harkintaa tarkemmin.

Kaikesta huolimatta luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on asiana tärkeä ja meidän kaikkien tulee jatkaa työskentelyä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.


Sirpa Pursiainen

Tampereen yhteisen kirkkoneuvoston jäsen

Tampereen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Messukylän seurakuntaneuvoston jäsen

Siirretään laadukkaat palvelut hyvinvointialueille

Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille on yksi tärkeimmistä kuntien tehtävistä tällä valtuustokaudella. Muutos vaatii vahvaa muutosjohtamista. Iso osa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä siirtyy hyvinvointialueelle töihin. Vaikkakin oletettavasti monella fyysinen työpaikka pysyy vähintään alkuun samana, herättää muutos aina tunteita. Lisäksi kuntalaisilla on tarve saada ajankohtaista tietoa, mikä muuttuu ja mikä ei muutu.

Kaupungin näkökulmasta muutoksia tulee talouteen ja toiminnan organisoimiseen. Hyvinvointia tukevat palvelut jäävät kunnan vastuulle ja ”vahvemmat palvelut” siirtyvät hyvinvointialueelle. Saumattomien palvelujen toimivuuden turvaamiseksi tarvitaan ennakointia ja keskustelua jo nyt valmisteluvaiheessa sekä uuden hyvinvointialueen valtuuston aloittaessa tehtävät.

Kuntalaisten näkökulmasta on tärkeää palvelujen saatavuus. Käytännössä kuntien tulee huolehtia siitä, että palvelut siirtyvät hyvänä ja toimivana kokonaisuutena hyvinvointialueille. Järjestämisvastuuseen kuuluu lakisääteisten palveluiden turvaaminen. Vaikka järjestämisvastuu eli lakisääteisten tehtävien hoitaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa siirtyy hyvinvointialueelle, on vastuu edelleen kunnilla. Käytännössä kunnat eivät saa lipsua vastuustaan nyt.

Kuntien budjettien tulee sosiaali- ja terveyspalveluihin olla riittävä. Kunnan intresseissä tulee olla kuntalaisten hyvinvointi ja palveluiden laadukkuus, vaikka järjestävä taho muuttuu. Mikäli kunnat alibudjetoivat nyt, tulee välttämättä tarve lisätä kuluja palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Lopulta veronmaksaja tuntee tämän kukkaron keventyessä. Kunnat tekevät lyhytnäköistä ja veroja nostavaa politiikkaa, mikäli palveluiden toimivuudesta ei huolehdita. Tehdään eri kunnissa vastuullista politiikkaa valmistellessamme budjetteja alkaneelle valtuustokaudelle.

Sirpa Pursiainen

KD Tampereen valtuustoryhmän pj

Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän jäsen