Olen pitkään ihmetellellyt rikosten tekijöiden, oikeuskäsittelyjen, vankeinhoidon ja kunnan sosiaalitoimen hyvin eriytyneitä maailmoja.

Oikeuden käsittelyajat

Suomessa oikeuskäsittelyt venyvät pitkään. Rikokseen syllistynythän saa olla yleisesti vapaalla jalalla, kunnes asia käsitellään oikeudessa. Välillä oikeudessa käsitellään jopa muutaman vuoden takaisia rikoksia. Tällä ajalla usealla rikolliselle kertyy lisää rikoksia. Kun puolestaan rikoksen tekijä valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, jatkuu vapaalla oloaika edelleen. Jälleen mahdollisuus uusiin rikoksiin.

Tuomiot

Rikoksista annettavat rangaistukset etenkin lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä ovat mielestäni suhteettoman alhaiset verrattuna elinikäisiin traumoihin, joita uhrit saavat. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt voi olla seksiriippuvainen ja piittaamaton tuomiosta. Kuinka karmaiseva tosiasia onkaan, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön syylistynyt saa olla vapaalla ja voi syyllistyä edelleen samoihin tekoihin odotellessaan tuomiota!

Vankilassa

Vankilassa puolestaan vangittu voi valita itselleen niin kutsutun päihteettömän osaston. Vankilassahan muutoin päihteiden käyttö vaikuttaa olevan karmaisevan yleistä. Kirjesalaisuus takaa erilaisen tavaran kulkeutumisen vangeille. Mielestäni vankilassaoloaikana voitaisiin velvoittaa pakkopäihdehoitoon tarvittaessa.

Vankilatuomion lyhyydet ja olot vankilassa

Ensikertalaisen ja hyvin käyttäytyvän vangin tuomiohan lyhenee. Kun jo ennestään tuomio on ollut joissakin rikoksissa suhteettoman lyhyt, ei oikeustajuni ymmärrä käytäntöä laisinkaan. Elinkautinen ei Suomessa tarkoitakaan oikeasti elinkautista. Suomalaisessa vankilassa olot toden totta ovat paremmat kuin vanhainkodin hoivaosastolla tai pienen kunnan terveyskeskuksessa.

Keskustellessani Suomalaisesta oikeuskäytännöstä ja sen toimimattomuudesta kansainvälisten ystävieni kanssa ja kierrettyäni muutamassa vankilassa sekä Suomessa että ulkomailla en voi käsittää nykyistä tilannetta, eikä sitä ymmärrä myöskään ulkomailla asuvat ystäväni.

Vankilasta kotoutuminen

Kun vanki kotiutuu vankilasta, saattaa kriminaalihuolto olla henkilön tukena, mikäli vanki on edelleen valvonnan alla. Kun valvonta loppuu tai mikäli valvontaa ei ole määrätty, on vanki täysin vapaalla jalalla ja ilman hoitokontaktia. Usein asunnottomana ja työttömänä…ja uusi rikosten kierre usein valitettavasti alkaa.

Ikääntyneiden määrä Suomessa tulee kasvamaan lähivuosina huomattavasti. Valvira selvitti vanhustenhuollon tilaa lähettämällä kyselyn ympärivuorokautista hoitoa tai hoivaa vanhuksille tarjoaville laitoksille. Kyselyn alustavien tulosten mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukainen henkilöstön vähimmäismitoitus toteutuu kahdessa kolmasosassa kyselyyn vastanneita laitoksista ja yli 10% laitoksista on suositeltua vähemmän henkilökuntaa hoidettaviin nähden. Selvityksen mukaan joka neljännessä laitoksessa kaikki ammatilliseen henkilökuntaan kuuluvat eivät täytä kelpoisuusehtoja. Valviran näkemyksen mukaan henkilökunnan määrä suhteutettuna hoidettaviin ja ammatillinen pätevyys ovat perusedellytyksiä hyvän hoidon ja hoivan toteutumiselle.

Tampereella on suunniteltu yhteiskunnallista yritystä Koukkuniemeen. Yleisesti sosiaalisen yrityksen ja yhteiskunnallisen yrityksen välillä ei ole selkeää eroa. Yhteiskunnallinen yrityksen käsitettä on käytetty euroopassa yleisnimikkeenä, joka muistuttaa suuresti merkityksiltään suomalaiselta nimikkeeltä paremmin tunnettua sosiaalista yritystä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteenahan on työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Vaikkakin yhteiskunnallisia yrityksiä Britanniassa ja muualla Euroopassa ovat kohdentuneet henkilökohtaisiin palveluihin, kuten ikäihmisten palveluihin, en näe yhteiskunnallista yritystä ratkaisuna Koukkuniemen tilanteeseen, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sanelee tarkasti kelpoisuusehdot. Kunta on vastuussa palvelun laadusta ja riittävyydestä, vaikka kuinka ulkoistaisi ikäihmisten palvelut.

En voi olla ihmettelemättä palvelujen suurta ulkoistamisen halukkuutta Tampereella. Millaisia kytköksiä päättäjillä itsellään on palveluja tarjoaviin yrityksiin? Tulevaisuudessa ikäihmisten palvelujen tarve tulee räjähtämään ja yksityisiltä markkinoilta kunnat joutuvat varmasti ostamaan tulevaisuudessa paljon palveluita. Kun palvelutarve kasvaa ja on kunnan vastuulla tarjota riittävät palvelut kuntalaisille, syntyy silloin myyjän markkinat, eli hintaa voidaan helposti nostaa.

Mikäli yhteiskunnallista yritystoimintaa halutaan kokeilla, tulee sitä kokeilla terveiden parissa, jotka haluavat ostaa hyvinvointipalveluita. Laitoshoitoa tarvitsevat ovat vahvan tuen ja avun tarpeessa olevia ja heidän hoitamisensa vaatii siihen määriteltyä ammattitaitoa. Tällä hetkellä vanhainkodeissa olevat ovat rakentaneet maamme ja sen hyvinvoinnin, ja he ansaitsevat hyvän ja laadukkaan hoidon!

Hoitohenkilökunnan määrän laskeminen Tampereella tuntuu olevan myös hyvin haasteellista. Hoitohenkilökuntaanhan tulee laskea hoitotyötä tekevien määrä. Tamperelaisessa laskennassa hoitohenkilökuntaan kuitenkin tipahtaa helposti mukaan paperitöitä tekevät osastohoitajat ja sihteerit sekä siivous-, ja ruokahuollollista työtä tekevät laitoshoitajat. Kunnallisen vanhustenhuollon laadun ylläpitämisessä sekä johtamisessa, avohoidon turvaamisessa sekä palveluasumisen ja apuvälineille sopivien asuntojen turvaamisessa olisi riittävästi haastetta kunnalle, eikä tästä syystä kannattaisi tilannetta lisää hämmentää uudenlaisilla yritysmuodoilla.

Tampereen sosiaalifoorumi 2010 järjestettiin Tampereella jossa todettiin tutkimusten valossa tuloerojen kasvaneen, köyhyyden kurjistuneen, toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien lisääntyneen sekä sosioekonomisen taustan vaikutukset terveyteen ja yhteiskuntaan.

Köyhyydestä poispääsemiseksi tulisi vaikuttaa rakenteellisiin ongelmiin ja toimintakulttuureihin. Työttömäksi jääneille tulisi räätälöidä uudelleen koulutusta aloille, joissa on työvoimatarvetta nyt ja tulevaisuudessa ja oppisopimus koulutus voisi olla usealla aikuiselle paras vaihtoehto uudelleen kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Työvoimatoimiston toimintakulttuuria sekä tutkintojen laajuuksia ja pätevyysvaatimuksia tulisi tarkastella uudelleen.
Tällä hetkellä joissakin tilanteissa työttömälle ja köyhälle on helpompaa ja joskus jopa edullisempaa pysyä työttömänä. KELAn päätösten niin kuin myös toimeentulotukipäätösten tekeminen kestää liian kaun. Väliaikaista työtä ei kannata aina vastaanottaa, sillä se leikkautuu heti muista etuisuuksista pois ja katkaisee etuudet, jonka jälkeen uusi kuukausien paperisota ja odotus alkaa: työvoimatoimisto, KELA ja sosiaalitoimi.

Köyhien tilanne tällä hetkellä on huonompi verrattuna aikaisempaan lamaan sillä toimeentulotuki ei ole noussut samassa suhteessa hinnan nousun kanssa. Toimeentulotuen euromääräinen pienuushan ei olisi silloin ongelma, jos toimeentulotuen asiakkaina olisi vain työtä vieroksuvat. Toimeentulotuen pienuus ja köyhyys ovat kuitenkin karmaiseva ongelma asiakkaiden ollessa sairaspäivärahalla olevia, vammaisia ja eläkettä odottavia KELAn kuitenkin työkykyiseksi määrittelemiä, yksinhuoltajaäitejä sekä työttömiä työnhakijoita, jotka todellakin haluaisivat töitä mahdollisimman pian, ellei lama ja korkeat kelpoisuusvaatimukset kaikkiin tehtäviin sekä suomalainen byrokraattinen työskentely, estäisi ja hankaloittaisi työllistymistä.

Köyhyyden näkökulmasta Tampere loistaa häpeäpilkkuna Pirkanmaan ja Suomen kartalla. Tällä hetkellä tamperelaisista 20% on köyhiä tai toimeentulotukea hakevia. Tampereella poliittisilla päätöksillä köyhien tilannetta on viime aikoina hankaloitettu entisestään. Sosiaaliasemia harvennettiin kuudesta kolmeen ja toimeentulotukipäätöksiä tehdään nyt kirjallisesti. Kun asiakas ei pääse tapaamaan työntekijää, on tilanteen selvittäminen kirjallisesti haasteellisempaa eikä asiakas välttämättä osaa edes tuoda esille tarvettaan toimeentulotuen harkinnanvaraiseen osaan. Kun asiakas jää kohtaamatta, ei myöskään työtekijä kykene kartoittamaan asiakkaan muun tuen tarvetta. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttämäksi joutuminen aiheuttaa elämänkriisin, ei vain taloudellista kriisiä.

Miten suomalaisessa sosiaalipolitiikassa on unohdettu se, että ihminen on kokonaisuus ja hänen tilanteensa tulisi kohdata kokonaisvaltaiseksi? Kokoomuksen Kimmo Sasin näkemykset olivat kaikesta tutkimustiedosta huolimatta köyhyysseminaarissa aivan toisenlaiset, sillä hänen mielestään köyhän asiat ovat hoidettu hyvin ja työ on oikea vastaus köyhyyteen. Kovien arvojen politiikassa ei köyhästä tarvitse huolta kantaa ja tästä syystä myös köyhyys on lisääntynyt ja köyhien tilanne entisestään kurjistunut. Toivottavasti kovien arvojen politiikkaan tulee pian muutos!