Onni kuoli metsään, jätettiin heitteille

79 -vuotias muistisairas Onni Hakala eksyi lähimetsään ja kuoli sinne. Onnin tilanteesta oli As. Oy Koljonselän taloyhtiön hallituksen ja sen puheenjohtajan toimesta viestitetty huoli Teiskon kotihoidon työntekijöille, Teiskon kotihoidon yksikön esimiehelle sekä Tampereen kaupungin kotihoidon päällikölle. Onni oli eksynyt jo useamman kerran. Onni oli muun muassa ollut etsimässä joskus omistamaansa punaista pyörää Terälahden Salen edustalta. Niin ikään Onni oli kertaalleen löydetty Ruovedeltä, Huittisista ja Tampereen rautatieasemalta. Onni kulki riittämättömällä vaatetuksella talvipakkasella ja kaivoi taloyhtiön roskiksesta mm. ruokaa. Onni ei juuri kommunikoinut sanallisesti. Onnin kyvystä reagoida palohälyttimeen sekä hänen sairaustietojaan on lainvastaisesti esillä internetissä tunnistettavilla tiedoilla.

Kotihoito kuului vielä vuonna 2014 Tampereen avopalvelujen johtokunnan alaisuuteen. Avopalvelujen johtokunnan jäsenenä Sirpa Pursiainen nosti useampaan kertaan kysymyksiä Tampereen kotihoidon tilanteesta ja siitä, minkä kuntoisia vanhuksia kotona asuu ja miten palvelutarpeen arviointi ja tarvittava apu kotiin annetaan. Tuolloin kotihoidon päällikkö ei halunnut kommentoida yksittäisiä tapauksia. Pursiainen nosti myös useamman kerran esille ehdotuksen, että vanhuspalveluissa tulisi kuvata hoito- ja palveluketjut sekä kriteerit kuhunkin palveluun asiakkaan näkökulmasta, jotta asiakkaat saavat tarkoituksenmukaisen palvelun ja hoidon.

Vuoden 2015 alusta kotihoito siirtyi kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunnan alaisuuteen. Jouko Salo nosti useamman kerran kokouksessa Onni Hakalan tilanteen esille. Kotihoidon päällikkö lupasi viedä asiaa eteenpäin, mutta Onni ei kuitenkaan ikinä saanut tarvitsemaansa asianmukaista hoitopaikkaa.

Tällä hetkellä Tampereella on kotihoidon piirissä sellaisia asiakkaita, jotka eivät enää pärjää kotona kotihoidon turvin. Muistisairaan jättäminen kotiin on verrattavissa pienen lapsen yksin jättämiseen. Kun Onnin tarpeet ovat olleet tiedossa, on mielestämme kyseessä muistisairaan heitteille jättäminen. Onni ei valitettavasti ole ensimmäinen Tampereella metsään eksynyt muistisairas, joka ei saa tarvitsemaansa hoitopaikkaa, vaikka tieto hoidon tarpeesta on asianmukaisesti esitetty eteenpäin. Tällä hetkellä vaikuttaa käsittämättömältä se, ettei lähimmäisenä tai luottamustoimessa esitetyllä huolella ole vaikuttavuutta asianmukaisen hoidon järjestämiseksi yksittäiselle kuntalaiselle, eikä sillä ole vaikutusta laadunhallinnan ja palvelujen kehittämiselle. Tampereen kaupunki on rikkonut mielestämme perustuslain lisäksi useita sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain pykäliä.

Vaikka taloudellinen tilanne vaatii säästöjä, ei säästöjä tule kohdentaa heikoimmassa asemassa oleviin. Tämän päivän vanhukset ovat rakentaneet yhteiskuntamme. Meidän kunniatehtävämme on huolehtia heistä hyvin.

Sirpa Pursiainen, YTM

Sosiaali- ja terveysalan opettaja

Tampereen avopalvelujen johtokunnan jäsen

Jouko Salo

As. Oy Koljonselän hallituksen pj

Tampereen kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunnan jäsen

Vyöhykerajat vääristäisi yhdenvertaista palvelujen saavutettavuutta

Teisko oli aikoinaan itsenäinen kunta, mutta liittyi Tampereeseen. Liittymisvaiheessa luvattiin säilyttää alueella hyvät palvelut. Palvelujen vähenemisen lisäksi on nyt tehty suunnitelma joukkoliikenteen vyöhykkeiden lisäämisestä Teiskon alueelle. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että välttämätön sosiaali- tai terveydenhuollon käynti maksaisi Teiskolaiselle moninkertaisesti verrattuna keskustassa asuvalle Tamperelaiselle.

Aamulehden mukaan (24.4.2015) vyöhykerajat toteutuessaan kertalippu keskustaan Kämmenniemestä maksaisi 5,50 ja Terälahdesta 7,50 ja Kaanaassa Kaanaasta 8,50. Tällainen muutos loisi eriarvoisuutta kuntalaisille ja vaikeuttaisi etenkin köyhien mahdollisuuksia käyttää palveluja. Koska palveluja on jo keskitetty, tulee Teiskon alueella asuville varmistaa palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Tämä tarkoittaa, ettei joukkoliikenteeseen saa muodostaa Teiskon alueella asuville vyöhykerajoja. Lisäksi joukkoliikenteen vuorojen määrät tulee säilyttää riittävinä.

Palvelujen käyttämisen lisäksi kustannuksen nousu vaikuttaa työntekemisen kannattavuuteen sekä se osaltaan luo painetta yksityisautoilun lisäämiseen. Onkin täysin kestämätöntä perustella ratikkahanketta luonnon suojelemisen näkökulmasta, kun samaan aikaan poliittisella päätöksenteolla toisaalla murennetaan joukkoliikenne. Toivottavasti myös te itsenäiset ympäristökunnat osaatte pitää varanne Tampereen kutsuessa teitä keskitettyjen palvelujen piiriin.