Hyvä ja laadukas palvelu syntyy ammattitaitoisista työntekijöistä, jotka osaavat kohdata asiakkaan yksilölliset tarpeet. Hyvään johtamiseen, riittävään rahoituspohjaan sekä henkilöstömitoituksen toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueelle.

Oikea-aikaisen ja yksilöllisen avun saaminen on inhimillistä ja taloudellisesti paras tapa toimia. Mikäli työntekijä ei pysty perehtymään asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen, ei hän pysty myöskään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Tällöin sekä sosiaaliset että terveydelliset tarpeet kasvavat ja syntyy tarve vahvemmille palveluille.

Sosiaali- ja terveysalalle hakeudutaan yleensä halusta auttaa. Yhtenä vakavana syynä hakeutua alalta pois on eettinen ristiriita, jota sosiaali- ja terveysalan työntekijät kohtaavat: halu hoitaa asiat hyvin ilman riittäviä resursseja. Jotta työtä voidaan tehdä sydämellä, meidän tulee varmistaa riittävä rahoituspohja sekä varmistaa henkilöstömitoituksen toteutuminen. Tämä on paras keino varmistaa, että alalla on riittävästi työntekijöitä myös tulevaisuudessa.

Hoitoalalla tehdään merkityksellistä ja tärkeää työtä. Jotta pystymme kehittämään työhyvinvointia sekä hoitotyötä, meidän tulee kuulla työntekijöitä ja vahvistaa tiedolla johtamista. Pirkanmaalla tiedolla johtaminen onkin ollut keskeisenä painopisteenä jo nyt hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa.

Kristillisdemokraateille hyvinvoiva henkilöstö on sydämen asia.

Sirpa Pursiainen

Sote asiantuntija, Ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja (YTM)

Kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu

Aluevaaliehdokas, Kristillisdemokraatit

Sosiaali- ja terveysalan asiantuntija, yhteyskuntatieteiden maisteri Sirpa Pursiainen haluaa korostaa jokaisen Pirkanmaalaisen oikeutta arvokkaaseen ikääntyminen. Pursiainen työskentelee ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtajana Tampereella sekä toimii Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän jäsenenä, Tampereen kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan maakuntavaltuutettuna.

”Jokaisella tulee olla luottamus siihen, että jokaisen palvelutarpeeseen vastataan. Meillä tulee olla riittävästi sekä palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja, jotka tulee tuottaa monituottajamallilla. Kotihoitoa tulee toteuttaa riittävässä määrin niille, jotka kykenevät ja joiden edunmukaista on asua vielä kotona” kertaa Pursiainen.

Pursiainen on työskennellyt itse lähihoitajana, sosiaalityöntekijä sekä sosiaali- ja terveysalan opettajana ja näin ollen tarkastellut ikääntyneiden asioita monesta eri näkökulmasta. Pursiaisen mukaan merkityksellisen ja arvokkaan ikääntymisen toteutuminen tarvitsee pohjalleen asennemuutosta koko yhteiskunnassa. Kun Pursiainen haastatteli kirjaansa UNOHDETUT – Vanhuus satavuotiaassa Suomessa ikääntyneitä ja omaisia, korostuivat tarinoissa ihmisten ainutlaatuisuus ja yksilölliset elämäntarinat sekä palvelujen toteutumisen epätasainen laatu.

”Ikääntyneillä on arvokasta elämänkokemusta ja jokaisella ikääntyvällä on aidosti omia näkemyksiä ja mielenkiinnon kohteita. Ikääntyneiden toiveet tuleekin huomioida positiivisella tavalle etsiessä oikeaa ja soveltuvinta palvelua tai asumisyksikköä. Emme voi olla niin köyhiä Pirkanmaalla, ettemme voisi turvata ikääntyvien pariskuntien asumista yhdessä elämän viimeisiä vuosia”, summaa Pursiainen.

Pursiainen tuntee hyvin sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän ja on kirjoittanut näistä myös kirjan ”Lähihoitajana yhteiskunnassa”. Hänen mukaansa lainsäädännöllä sinänsä ohjataan huomioimaan ihmisen elämän kokonaisuus, mutta edelleen työtä on tehtävänä. Pursiaisen mukaan kotihoidossa, palveluasumisessa sekä muissa ikääntyneille suunnatuissa palveluissa on huomioitava elämän merkityksellisyys. Hänen mukaansa asumispalvelujen tulee olla yhteisöllisiä sekä osallistavia.

”Nauru, kaipuu, kosketus, yhdessä tekeminen ja aito kuuleminen ovat asioita, jotka eivät maksa mitään, mutta lisäävät hyvinvointia. Yhteisöllisyyteen tarvitaan jokaista. Osallisuuden tunne kasvaa aidossa kohtaamisessa”, toteaa ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja Sirpa Pursiainen.

Sosiaali- ja terveysalalla palkat ovat alhaiset etenkin hoitajilla ja sosiaalityöntekijöillä, huomioiden työn kuormittavuus. Miesvaltaiset alat saavat helpommin palkankorotuksia, sillä he voivat lakkoilla vaarantamatta kenenkään terveyttä ja hyvinvointia. Olen pitkään pohtinut, miten saisimme miesvaltaiset alat nykyistä paremmin osallistumaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin.

Sosiaali- ja terveysalan palkat maksetaan käytännössä kerätyistä verovaroista. Käytännössä veroja kerätään kaikilta ja valtio ja kunnat ohjaavat veroja uudelleen ja lopulta näistä osa ohjautuu sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkoihin, joista hekin taas puolestaan maksavat veroja takaisinpäin valtiolle. Entäpä jos sosiaali- ja terveysalalla perittäisiinkin nykyistä vähemmän veroja eli hoitajat ja sosiaalityöntekijät saisivat niin sanotun veroalennuksen? Tämä olisi täysin mahdollista tehdä ja tätä kautta työntekijöille jäisi käytännössä enemmän rahaa verotuksen ollessa keveämpi. Puolestaan näin toimimalla miesvaltaiset alat olisivat kompensoimassa nykyistä paremmin hoitoalan palkankorotuksia. Tämä toimintamalli ei myöskään toisi lisärasitetta työnantajalle henkilöstökulujen nousun myötä.

Meillä on jo nyt haasteita hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa ja etenkin haaste hoitajien riittävyydessä tulee vain kasvamaan lähivuosina. Tästä syystä meidän tulee selvittää kaikki keinot niin työntekijöiden jaksamisen kuin palkkauksenkin parantamiseksi.

Sirpa Pursiainen

Ikäihmisten palveluasumisyksikön toimitusjohtaja, YTM

Aluevaaliehdokas (kristillisdemokraatit)