Hyvinvointialueen tulee huomioida todellinen palvelutarve

Julkaistu Aamulehdessä 2024

Pirkanmaan hyvinvointialue tekee nyt erittäin nopeita päätöksiä merkittävissä asioissa. Olin itse hallitusneuvotteluissa ja luonnollisesti olen sitoutunut hallitusohjelmaan ja siihen, että hyvinvointialueiden tulee etsiä taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Hallitusohjelmaan on muun muassa kirjattu, että hyvinvointialueiden tulee yhdistää yksikkökustannukset palvelutarpeen kasvun arvioon sekä huomioida yleinen hintakehitys, jotta talousarviot olisivat realistisia. Investoinneissa vaaditaan kustannus-vaikuttavuusanalyysejä. Tällä hetkellä hyvinvointialue ei tiedä, mitä oman palvelutuotannon yksikköhinnat ovat.

Soteuudistuksen tavoitteena on taloussäästöjen lisäksi saada aikaiseksi soteintegraatio ja hallitusohjelmassa painopistettä halutaan siirtää erikoissairaanhoidosta kohti peruspalveluja. Soteintegraatio aivan varmasti toisi mukanaan myös säästöjä. Koska soterahoitus on juuri nyt erittäin niukka ja laskennalliset tasaukset tulevat vuonna 2025, tulee erityisesti nyt huolehtia siitä, että lakisääteiset palvelut saadaan hoidettua.

Pirkanmaalla on suunnitteilla monien soteasemien alasajo ja palvelujen keskittäminen, joka lisää investointien tarvetta. Kun puhutaan taloudesta, tulee katsoa aina talouden kokonaiskuvaa. Kuljetuskustannusten noususta ei ole tehty laskelmia. Juustohöylällä säästäminen peruspalveluista nopealla aikataululla lisää todennäköisesti pitkällä aikavälillä menoja. Kun ihmiset lykkäävät hoitoon tai palveluun hakeutumista, usein sekä terveys- että sosiaaliset tarpeet monimutkaistuvat ja syvenevät. Valiokunnilla on ollut yleensä lausuntojen antamiseen aikaa vain muutamia päiviä. Nyt pitäisi tehdä syvälliset vaikuttavuusarvioinnit ja aidosti etsiä taloudellisesti kestäviä toimintatapamuutoksia yhdessä henkilöstön kanssa.

Juuri hyväksytyssä talousarviossa on pohjalla aluehallituksen hyväksymä IKI2035 ohjelma, jonka mukaan kotihoidon peittävyyttä yli 80-vuotiaille lasketaan vuoden 2023 tasosta 21,2 % vuoteen 2030 mennessä tasoon 14,3 %. Jo nyt kotihoidon saamiseen on olemassa selkeät tiukat kriteerit. Ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä aiotaan heikentää vuoden 2023 tasosta 10,4 % vain 8 % tasoon. Tavoite ei ole mielestäni realistinen eikä vastaa lainsäädännön vaateita ikääntyneiden oikeudesta saada tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa. Kun samanaikaisesti huomioidaan yli 80-vuotiaiden määrän voimakas kasvu sekä laitoshoidon purku, jonka pitäisi lisätä ympärivuorokautisen hoidon tarvetta, on linjaus huolestuttava. Laitoshoidon purku sinänsä on ihan lainmukainen toimenpide. Omatuntoni soimasi, enkä voinut hyväksyä tätä esitystä, vaan ehdotin aluevaltuustossa talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 hylkäämistä ja uudelleen valmistamista IKI2035 sisällön osalta koskien kotihoidon ja ikääntyvien ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitteita. Äänestyksen tulos oli selvä, vain 5 muuta valtuutettua olivat samaa mieltä kanssani. Hallituksen ponsi tilanteen seuraamisesta ei lämmitä, sillä ohjelman ottaminen uudelleen tarkasteluun on sidottu tulorahoituksen kasvuun.

Arviot palvelutarpeen kasvusta ja niiden talousvaikutuksista tulisi olla realistisia. Muutoin olemme tilanteessa, että olemme jälleen ”yllättyneitä” tilastollisesta tosiasiasta, että ikääntyneiden palvelutarve tulevaisuudessa kasvaa.

Sirpa Pursiainen

aluevaltuutettu (KD)

Tasapuolisuutta kaupungin avustustoimintaan

Julkaistu Aamulehdessä joulukuussa 2023

Tampereen kaupungin kulttuuri- ja sivistyspuolen avustustoiminnassa on kehittämisen varaa. Kaupungin avustussäännöissä on maininta, ettei uskonnon harjoittamiseen tai uskonnon levittämiseen anneta avustuksia. Linjaus on käsittämätön huomioiden se, kuinka paljon kristilliset toimijat tuottavat toimintaa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Lisäksi kristilliset toimijat ovat monipuolisesti mukana vähävaraisten auttamistyössä. 

Kaupungin linjaus tarkoittaa sitä, ettei ilman verotusoikeutta olevan kristillisen toimijan lastenleireille, gospelkonsertteihin, kerhotoimintaan, eläkeläisten virkistystoimintaan, kuorotoimintaan, retkitoimintaan eikä äiti- lapsitoimintaan anneta edes projektiluontoista avustusta, jos toiminta sisältää, vaikka vain pieneltä osalta rukousta, Raamatunlukua tai muuta uskonnon harjoittamista. Käytännössä projektitukea voisi saada vain, mikäli uskonnon harjoittamisen (esim. rukous) ajaksi esimerkiksi leirillä olisi vaihtoehtoista toimintaa. Vaihtoehtoisen toiminnan vaade tuntuu käsittämättömältä, sillä kaikille avoimeen toimintaan osallistuja osallistuu siihen omasta tahdostaan vapaaehtoisesti tietäen, että hengellinen sisältö on kristillisen toimijan toiminnan ydintä.

Uskonnolliset yhteisöt toimivat vapaaehtoisesti tämän kaupungin asukkaiden hyväksi. Lapset ja nuoret ja lapsiperheet sekä ikääntyvä väestö tarvitsevat tukea henkiseen ja hengelliseen kasvuun, virkistystä ja vaihtoehtoisia tapahtumia. Suuret osallistujamäärät osoittavat sen. Asukkaiden valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Osallistumisen tukeminen projektituella kristilliseen toimintaan tulee olla yhdenvertaista suhteessa esimerkiksi kulttuuri- ja musiikkitapahtumiin. Onko nuorelle vaarallisempaa osallistua gospelkonserttiin, jossa on yhteinen rukous, kuin osallistua blockfestivaaliin, jossa tilastojen mukaan huumeiden käyttö on varsin yleistä?

Tällä hetkellä kristillisen toimijan kaikille avoimet tapahtumat ovat eriarvoisessa asemassa muihin toimijoihin nähden. Uskonnollinen syrjintä ei ole oikein, vaan toimijoita tulee kohdella tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Sirpa Pursiainen, valtuutettu

Satu Sipilä, varavaltuutettu

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro (Tampereen valtuusto) 13.11.2023

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja hyvä yleisö.

Ensiksi kiitokset pormestarille puolueiden kanssa yhteistyössä valmistellusta talousarviosta.

Sotepalvelut ovat nyt siirtyneet hyvinvointialueen vastattavaksi. Vaikuttaa siltä, että kaupungin talousarvion tekeminen on aikaisempaa ennustettavampaa, vaikka toki maailman tilanteet heijastuvat myös Tampereen talouteen.

Tampereen tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Koilliselle alueelle on odotettu pitkään uimahallia ja nyt talousarvioon on kirjattu Koillisalueen uimahallin suunnittelu ja rakentaminen. Uimalippujen uudistus on myös erinomainen esimerkki terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Maan hallitusohjelmassa luvataan lisätä kuntien terveyden edistämisen määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriön talousarviomomentille ja vaikuttaa sen kohdentamiseen ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Henkilökohtaisesti toivon ja myös ryhmämme toiveena on, että tulevaisuudessa myös omaishoitajat voitaisiin huomioida senioreiden tapaan ilmaisilla uintivuoroilla päiväsaikaan.

Tampereen keskeisenä tehtävänä on tarjota laadukasta opetusta ja koulutusta. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä näkee tärkeänä, että sisäilmaongelmaisia kouluja kunnostetaan systemaattisesti. On erinomaista, että Kämmenniemen koulun korjaaminen toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Meille on myös tärkeää, että perusopetuksessa ryhmäkoot säilyvät ennallaan, huolimatta 90 oppilaan lisäyksestä.

Tamperetta tulee kehittää koko Tampere huomioiden. Vyöhykeuudistus oli tärkeä uudistus. Joukkoliikenteen tulee olla myös toimivaa koko Tampereen alueella. Teiskon joukkoliikenteen kehittämisestä tein valtuustoaloitteen, sillä moni alueella asuva on antanut toistuvasti palautetta, että pohjoisella alueella joukkoliikenne ei ole enää luotettavaa, kuten ennen. Koulupäivät ovat pidentyneet aikataulumuutosten myötä ja matka-ajat pidentyneet vaihdosten myötä. Lämpimästi kannatan pormestarin tekstilisäystä, että ”Teiskon alueen bussiliikennettä kehitetään saatu palaute huomioiden, kustannusneutraalilla tavalla.”

Talousarviossa on paljon investointeja. Tällä hetkellä, kun moni rakennusalan yritys on tehnyt konkurssin tai taistelee taloudellisten vaikeuksien kanssa, ovat investoinnit mielestämme perusteltuja. Korkojen ollessa korkealla tulee korkoihin kiinnittää erityistä huomiota. Talouden tasapainosta tulee huolehtia sekä varmistaa, ettei velkaantumisaste syvene pidemmällä aikavälillä. Epävakaa maailmantalous on varmasti opettanut sen, että tarvitsemme talouden ennakointiin aikaisempaa vahvemmin mukaan erilaisia skenaarioita sekä varautumisen keinoja. Talousrealismi ja vastuullinen taloudenhoito on kristillisdemokraateille tärkeä asia.

Tampereen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota työttömyysasteen pienentämiseen. Meidän tulee muistaa, että yritysten menestys luo talouskasvun. Yritykset luovat työpaikkoja. Tampere on vetovoimainen, mutta tulottomia ja matalatuloisia Tampereelle tulee enenevissä määrin. Valitettavasti Tampere menettää jatkuvasti sekä lapsiperheitä ja hyvätuloisia. Tampereen tulee kiinnittää huomiota myös vetovoimaisuuden kasvattamiseksi lapsiperheiden ja hyvätuloisten suhteen. Talousarviokirjassa onkin kirjauksena tavoite perheasuntojen määrän lisääntymisestä, tämä on erinomainen tavoite.

Rakennetaan tulevanakin vuonna kaikkien Tamperetta. Huolehditaan turvallisesta ja vehreästä elinympäristöstä kulttuuripalveluineen.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kannattaa talousarvion hyväksymistä sekä ehdotettujen tekstilisäysten hyväksymistä.

Sirpa Pursiainen

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän pj

Ikääntyville palvelutarpeen mukaista hoitoa

Marja Jylhä kritisoi Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen kehittämissuunnitelmaa tietoon pohjautuen. Olen täysin samaa mieltä Jylhän kanssa, ettei kehittämissuunnitelma pohjaudu tietoon. Kehittämissuunnitelmassa on oletuksena, että tulevaisuudessa suurempi osa ikääntyneistä pärjäisi yhteisöllisessä asumisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen sijaan.

Mielestäni eduskunta teki virheen säätäessään lakia siten, että ikäihmisten palveluasuminen poistui lainsäädännöstä ja yhteisöllinen asuminen korvasi palveluasumisen. Palveluasumiseen oli määritelty mitoitusvaatimus 0,3 sekä useilla palvelutuottajilla välillistä työtä lisäksi 0,1. Nyt yhteisöllisessä asumisessa ei ole mitään mitoitusvaadetta. Kyseessä on tosiaan kotihoidon palvelut, eikä aikaisemmin aidosti yhteisöllisyyttä tukeva palveluasumisen konsepti.

Vaikka muuttuneeseen lainsäädäntöön ei Pirkanmaan hyvinvointialue ole syyllinen, on lain tulkinta erilaista juurikin Pirkanmaalla. Pirkanmaalla yhteisöllisen asumisen vaateet palveluntuottajille ovat muita hyvinvointialueita tiukemmat. Pirkanmaalla vaaditaan terveydenhuollon lupa – vaikka sitä ei lain mukaan vaadita edes saattohoidon toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Lisäksi vaatimuslistalla on muuttaa kerroksissa olevia tiloja ryhmäkotimuotoisiksi, mikäli palveluntuottaja remontoi tai mikäli rakentaa uudet tilat. Yöhoitoa on lisäksi tarjottava.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen kehittämissuunnitelma yhdessä meneillään olevan yhteisöllisen asumisen kilpailutuksen kanssa antaa juuri sen kuvan, että tavoitteena on hoitaa vähemmällä henkilökuntamäärällä niitä, joiden on arvioitu toimintakyvyn perusteella tällä hetkellä tarvitsevan ympärivuorokautista palveluasumista. Nyt Pirkanmaalla on kuitenkin selkeästi kirjattu suunnitelmissa tavoitteeksi asumispalvelujen keventäminen ja tavoitteeksi asetettu, että ympärivuorokautisen asumisen peittävyys 80 + ikääntyneillä olisi 8% nykyisen 10,4% sijaan.

En usko huonokuntoisten ikääntyvien määrän suhteellisesti tulevaisuudessa laskevan. Mielestäni me voisimme tehdä samanlaisia laskelmia ja olettamuksia ja esimerkiksi arvioida, että syöpään sairastumisen määrä yhtäkkiä vähenisi radikaalista. Palvelurakennetta tulee suunnitella ja uudistaa tietoon ja palvelutarpeeseen pohjautuen.

On hyvä, että perhehoitoa ja omaishoitajuutta tuetaan. Ne voivat olla jollakin iäkkäälle juuri oikea vaihtoehto. Tällöin on tärkeää varmistaa riittävä taloudellinen ja muu tuki sekä perhehoitajille että omaishoitajille. Yhteisölliseen asumiseen ohjaamalla voidaan vähentää kotihoidon tarvetta, mutta kotihoidon tavoitteena oleva 14,3% peittävyydestä 80+ ikäisillä nykyisestä 21,2% ei vaikuta mitenkään realistiselta etenkään kun yhteisöllisen asumisen peittävyys nousisi vain 2,8%:iin nykyisestä 1,2%:sta.

Hallitusneuvotteluissa olleena tiedän, että yhteisöllisen asumisen määritelmää tullaan tarkentamaan ja lain tulkinnassa tullaan ohjaamaan hyvinvointialueita. En usko sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson jakavan yhteisöllisen asumisen tavoitekuvaa samanlaisena, kuin se Pirkanmaalla nähdään.

Sirpa Pursiainen, YTM

Pirkanmaan hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnan jäsen (KD)

Julkaistu Aamulehdessä syyskuussa 2023