Arvoisa puheenjohtaja ja pormestari, hyvät valtuutetut ja yleisö,

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmää haluaa ensiksi kiittää tamperelaista poliittista päätöksentekoa ja talousarvioprosessia. Täällä talousarviota lähdetään valmistelemaan hyvissä ajoin, avoimesti ja kaikki puolueet prosessiin mukaan ottaen. Talousarvio esitellään tarkasti ja se on kaikkien luettavissa hyvissä ajoin niin yksilökohtaisesti, että jokainen valtuutettu saa tarvitsemansa tiedon päätöksenteon pohjaksi. Tästä toimintatavasta Pirkanmaan hyvinvointialueella olisi paljon opittavaa.

Tampere on kasvava kaupunki. Vuosittainen kasvu viidellä ja kuudella tuhannella uudella asukkaalla tuo talouteen sekä haasteita ja mahdollisuuksia. Näin nopea kasvu haastaa investointeja ja joukkoliikenteen suunnittelua. Kasvu luo kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet varmistaa työntekijöiden riittävyys alueella tulevaisuudessa. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä äänesti ratikan laajentamisen puolesta, mutta haluaa muistuttaa, että joukkoliikenne tulee pitää toimivana ja luotettavana koko Tampereen alueella, myös Teiskossa.

Päätös ratikasta sitoo taloutta merkittävästi tulevina vuosina ja tämä tulee tiedostaa. Presidentti Niinistö neuvoi maan hallitusta ja eduskuntaa asettamaan yli vaalikausien ylittäviä toimia talouden tasapainottamiseksi. Kaupungin taloustilanne on haastava ja Tampere varmasti hyötyisi, jos se ottaisi kaupunkikohtaisesti mallia presidentti Niinistön neuvosta.

Kristillisdemokraatit ovat perhepuolue. Me pidämme tärkeänä, että Tampereella tehdään perhekeskeistä politiikkaa. On hienoa, että talousarviossa luvataan kiinnittää erityistä huomiota vähävaraisten perheiden asemaan kasvatus- ja opetussektorilla. Talousarviossa luvataan, että olemme sitoutuneet varmistamaan, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada palveluja, riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.

Lisäksi talousarviossa luvataan etsivän nuorisotyön jatkuvan tärkeänä osana nuorten hyvinvoinnin tukemista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Valitettavasti Tampere on saanut negatiivisen tittelin huumeiden pääkaupunkina. Onkin tärkeää, että talousarviossa asetetaan tavoitteeksi nuorten päihteiden käytön vähentyminen vuoteen 2023 verrattuna (9,1 %):lla.

Varhaiskasvatus ja opetus ovat keskeinen kunnan tehtävä. Myös työnantajana tämä rooli korostuu. On hienoa, että kuluneiden vuosien aikana varhaiskasvatuksen ja opetustilojen korjausvelkaa on saatu pienenemään määrätietoisella päätöksenteolla ja myös korjauksen tarpeessa olevat kohteet saatetaan kuntoon, kuten Kämmenniemen koulun ja nuorisotilojen perusparannus sekä Takahuhdin koulun A ja B-talon perusparannus ja päiväkodin laajennus ja monet muut kohteet. Kaupunki voi näin toimiessaan osaltaan tukea taloudellisessa ahdingossa olevaa rakennusalaa ja turvata monien ihmisten työpaikat.

Lasten arvostaminen näkyy myös siinä, että ryhmäkoot säilyvät ennallaan. Talousarviossa luvataan, että opetuksen resursseja vahvistetaan talouden paineista huolimatta ja perusopetuksen ryhmäkoot säilyvät ennallaan ja pienryhmiä perustetaan lisää. Kuten talousarviossa todetaan, tämä takaa lapsille ja nuorille tuen ja yksilöllisen huomion koulupäivän aikana. Kristillisdemokraatit ovat talousarvion kanssa täysin samaa mieltä, että toimivat ryhmäkoot ovat keskeinen osa laadukasta opetusta, ja ne luovat oppilaille heidän kehitystään tukevan turvallisen oppimisympäristön.

Tampere satsaa vahvasti myös liikuntaan kuin kulttuuriin, jotka ovat osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. On hienoa, että ikäihmisten maksuttomien uimahallivuorojen kokeilua ja lasten liikunnan pilottia jatketaan.

Kiitos myös kuntalaisille kuntalaisaloitteista. Pidän erittäin valitettavana, ettei Peltovainion kerhon säilyttämiseen ole löytynyt määrärahoja. Vaikkakin kerhon lakkautus on mahdollistanut päivähoitopaikkojen lisäämisen, niin samalla monelle perheelle tärkeä kerho on lakkautettu. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä toivoo, että perheiden erilaiset tarpeet jatkossa huomioidaan paremmin ja varmistetaan avoimen varhaiskasvatuksen kerhojen säilyttäminen.

Rakennetaan yhdessä taloudellisesti kestävää, turvallista ja toisista välittävää Tamperetta sekä meille että lapsillemme myös ensi vuonna.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kannattaa talousarvion hyväksymistä.

Sirpa Pursiainen-Hautala, kristillisdemokraatit

Piispainkokous on ehdottanut, että kirkko sallisi kaksi erillistä avioliittokäsitystä. Kristinuskon yksi perusopetuksesta on kuitenkin, ettei ihminen voi kulkea kahta tietä samanaikaisesti. Tämä totuus koskee myös kirkkoa. Yhteiskunnallista ja teologista avioliittokäsitystä ei tule sekoittaa toisiinsa.

On hämmentävää, että osa kirkon virkamiehistä haluaa ohittaa selkeästi teologisen kysymyksen. Raamatun mukaan avioliittokäsitys on aivan yksiselitteisesti naisen ja miehen välinen. Vihkimisessä siunataan naisen ja miehen välinen avioliitto. Tämä ei ole tasa-arvo kysymys, vaan tämä on teologinen ja uskonnollinen kysymys.

Viime vuosien aikana kirkossa on lisääntynyt tarve pyrkiä miellyttämään kaikkia. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että monet eri poliittiset puolueet ovat vahvasti seurakuntien päätöksenteossa luottamustoimien kautta. Kristillisdemokraateilla ei ole omaa ryhmittymää päätöksenteossa seurakunnissa, vaikka niin usein juuri Kristillisdemokraatteja solvataan uskonnon ja politiikan sekoittamisesta.

Viime vuosina vaikuttaa siltä, että kirkon sisällä uskonto ja politiikka on haluttu vahvasti sekoittaa toisiinsa. Kirkon halutaan enenevissä määrin kantavan vastuuta ilmastosta, tasa-arvosta ja hyväntekeväisyydestä. Kirkko ja seurakunta tekevät luonnollisesti paljon monenlaista hyvää, sillä hyvän tekemisen tulee kummuta uskosta. Mutta kirkko ja seurakunta eivät ole olemassa ollakseen hyväntekeväisyysjärjestö, vaan pohjalla on nimenomaisesti kutsumus pitää evankeliumia yllä. Raamatun opetus ja kristittynä kasvamisen tukeminen ovat kirkon perustehtäviä. Kirkon ei tule luopua olemassaolonsa perustasta.

Kirkolliskokous lopulta päättää avioliittokäsityksestä. Mikäli kirkolliskokous päättäisi piispainkokouksen mukaisesti, olisi kirkko sekoittanut täysin yhteiskunnallisen ja teologisen avioliittokäsityksen. Tämän jälkeen olisi varsin todennäköistä, että kirkko jakautuisi kahtia.

Sirpa Pursiainen-Hautala, YTM

Messukylän seurakuntaneuvoston jäsen

Tampereen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

(Yhdistynyt seurakuntaväki)

Huolestuneena seuraan, kuinka oppositio asettuu voimakkaasti hallitusta vastaan ay-liikkeiden rinnalla, kun hallitus pyrkii etsimään keinoja valtion talouden tasapainottamiseen. Maailmantilanteessa, jossa Venäjä käy edelleen hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan on erittäin vaarallista kannustaa kansakuntaa asettumaan toisiaan vastaan tällä tavalla.

Talouden tasapainottaminen on äärimmäisen tärkeä turvallisuuspoliittinen kysymys. Maahan, joka ei hoida omaa talouttaan, on helpompi hyökätä kuin taloudellisessa tasapainossa olevaan maahan. Talous on väkisin taustalla turvaamassa rauhaa epävakaana aikana, sillä varautuminen mahdollisiin uhkiin vaatii vääjäämättä myös euroja. Lisäksi vain taloudellisesti hyvinvoiva yhteiskunta, jossa on työtä ja yrittäjyyttä, voi turvata kansalaisten hyvinvointipalvelut.

Aktiivinen pyrkimys hajottaa kansakuntaa erilaisiin leireihin ja olemaan toisiaan vastaan on erityisen vaarallista epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Viime hallituskaudella oli omat kriisinsä ja oppositio osasi tärkeissä asioissa olla yhdessä etsimässä ratkaisuja, vaikka ei kaikesta olisi ollut edes samaa mieltä. Itsenäisen valtion säilyttäminen vaatii vakautta ja myös nykyisen opposition tulee ymmärtää laittaa kansakunnan etu oman oppositiopolitiikan edelle. Voin vain kuvitella, kuinka Kremlin herrat hierovat tyytyväisenä käsiään, kun suomalaiset ihan itse aiheuttavat ristiriitaa kansakunnassa ilman, että edes hybridivaikuttamista tarvittaisiin.

Poliittisten lakkojen rajoittaminen on täysin perusteltua toteuttaa Suomessa. Taloudelliset vahingot ovat jo nyt merkittävät, mitä poliittisilla lakoilla on saatu aikaan. Viime viikot oikeastaan osoittavat sen, ettei tällä hetkellä vapaus ja vastuu kulje käsikädessä, kun kyseessä ovat poliittiset lakot. Oppositio yhdessä ay-liikkeiden kanssa reippaasti vääristää tulkintoja hallituksen tavoitteista ja tarpeista tehdä tarvittavia muutoksia.

Laitetaan kansakunnan etu omien etujen edelle.

Sirpa Pursiainen-Hautala, YTM

Kristillidemokraatit

Teiskon joukkoliikenne on takkuillut jatkuvasti viimeisen kahden vuoden aikana. Ongelmien taustalla ovat olleet liikennöitsijän vaihto sekä vuorojen suunnittelu siten, että Terälahteen matkustavien tulee vaihtaa bussia Kämmenniemessä.

Tilanne on kuin huonosta suomalaisesta elokuvasta. Teiskon bussit ovat eksyneet reiteiltä useita kertoja, ojaan ajoja on ollut useita, ja vuoroja on jäänyt ajamatta. Tampereella paljon puhutaan joukkoliikenteen tärkeydestä. Samalla kun satsataan ratikkaan ja pyöräreitteihin, ansaitsee myös Teisko turvallisen ja toimivan joukkoliikenteen. Eräs nuori totesi, että on tottunut tarkistamaan, että missä on lähin kaide, josta ottaa kiinni bussin suistuessa tieltä. Kun bussiliikenteeseen ei voi luottaa, se luo turvattomuutta.

Nysse teki kyselyn koskien Pohjois-Tampereen joukkoliikennettä. Käytännössä vaihtoehto 1 tarkoitti nykytilanteen säilymistä, tiivistettynä: Vuorot ajetaan vaihdoilla ja yritetään löytää ratkaisuja vaihtojen toimivuuteen. Ratkaisuja vaihtojen toimivuuteen on etsitty jo kaksi vuotta tuloksetta.

Kyselyn vaihtoehdon 2 ainoa hyvä puoli olisi se, että arkisin vuorot ajettaisiin runkolinjana ilman vaihtoja. Vaihtoehto 2 kuitenkin muuten tarkoittaisi ehdotuksessa kokonaisuudessaan heikennyksiä, sillä viikonloppuisin ja talvisaikaan vuoroja heikennettäisiin reilusti. Esimerkiksi tässä mallissa ei talvisin ajettaisi enää yhtään vuoroa Maisansalon kautta. Bussiliikenteessä talvisajalla tarkoitetaan elokuun ja toukokuun välistä aikaa.  

Tehty kysely vaikuttaa tarkoitushakuiselta.  Miksi kyselyssä ei ollut vaihtoehtoa 3? Eli runkolinjat ilman vaihtoja – mutta ilman mitään heikennyksiä talvisaikaan tai viikonloppuisin? Aiheen tiimoilta järjestettiin myös asukastilaisuus. Keskustelussa tuotiin esille toive vaihdottomista vuoroista ja samanaikaisesti toive, ettei heikennyksiä talvisaikaan ja viikonloppuihin tehdä.

Maisansaloon on tulossa kansainvälisen tason frisbeegolf rata, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä 2024. Ruotulan frisbeegolf radalla käy jopa 300 harrastajaa päivässä. Frisbeegolf on erittäin suosittu harrastus, joka saa myös lapset ja nuoret liikkumaan. Kaikki toimet, jotka lisäävät lasten liikkumisen ja harrastamisen mahdollisuuksia tulee huomioida erityisellä tarkkuudella päätöksenteossa. Maisansaloon kehitetään myös luontomatkailua, joka varmasti tulevina vuosina tulee lisäämään matkustajamääriä. Tässä kohden vuorojen heikentäminen Maisansalosta olisi täysin järjetön ratkaisu. Päätöksenteossa tulee huomioida alueen selkeä matkustajamäärän kasvu.  Frisbeegolfia harrastetaan pitkälle syksyyn ja aikaisin keväästä – osa harrastaa myös läpi lumisten kuukausien. Tampereen tulee kyetä tarjoamaan toimiva joukkoliikenne koko Tampereen tarpeisiin. Päätöksenteossa tulee aina huomioida myös eri päätösten vaikutukset toisiinsa.

Sirpa Pursiainen-Hautala, YTM

Kaupunginvaltuutettu, KD

Julkaistu Aamulehdessä 2024

Pirkanmaan hyvinvointialue tekee nyt erittäin nopeita päätöksiä merkittävissä asioissa. Olin itse hallitusneuvotteluissa ja luonnollisesti olen sitoutunut hallitusohjelmaan ja siihen, että hyvinvointialueiden tulee etsiä taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Hallitusohjelmaan on muun muassa kirjattu, että hyvinvointialueiden tulee yhdistää yksikkökustannukset palvelutarpeen kasvun arvioon sekä huomioida yleinen hintakehitys, jotta talousarviot olisivat realistisia. Investoinneissa vaaditaan kustannus-vaikuttavuusanalyysejä. Tällä hetkellä hyvinvointialue ei tiedä, mitä oman palvelutuotannon yksikköhinnat ovat.

Soteuudistuksen tavoitteena on taloussäästöjen lisäksi saada aikaiseksi soteintegraatio ja hallitusohjelmassa painopistettä halutaan siirtää erikoissairaanhoidosta kohti peruspalveluja. Soteintegraatio aivan varmasti toisi mukanaan myös säästöjä. Koska soterahoitus on juuri nyt erittäin niukka ja laskennalliset tasaukset tulevat vuonna 2025, tulee erityisesti nyt huolehtia siitä, että lakisääteiset palvelut saadaan hoidettua.

Pirkanmaalla on suunnitteilla monien soteasemien alasajo ja palvelujen keskittäminen, joka lisää investointien tarvetta. Kun puhutaan taloudesta, tulee katsoa aina talouden kokonaiskuvaa. Kuljetuskustannusten noususta ei ole tehty laskelmia. Juustohöylällä säästäminen peruspalveluista nopealla aikataululla lisää todennäköisesti pitkällä aikavälillä menoja. Kun ihmiset lykkäävät hoitoon tai palveluun hakeutumista, usein sekä terveys- että sosiaaliset tarpeet monimutkaistuvat ja syvenevät. Valiokunnilla on ollut yleensä lausuntojen antamiseen aikaa vain muutamia päiviä. Nyt pitäisi tehdä syvälliset vaikuttavuusarvioinnit ja aidosti etsiä taloudellisesti kestäviä toimintatapamuutoksia yhdessä henkilöstön kanssa.

Juuri hyväksytyssä talousarviossa on pohjalla aluehallituksen hyväksymä IKI2035 ohjelma, jonka mukaan kotihoidon peittävyyttä yli 80-vuotiaille lasketaan vuoden 2023 tasosta 21,2 % vuoteen 2030 mennessä tasoon 14,3 %. Jo nyt kotihoidon saamiseen on olemassa selkeät tiukat kriteerit. Ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä aiotaan heikentää vuoden 2023 tasosta 10,4 % vain 8 % tasoon. Tavoite ei ole mielestäni realistinen eikä vastaa lainsäädännön vaateita ikääntyneiden oikeudesta saada tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa. Kun samanaikaisesti huomioidaan yli 80-vuotiaiden määrän voimakas kasvu sekä laitoshoidon purku, jonka pitäisi lisätä ympärivuorokautisen hoidon tarvetta, on linjaus huolestuttava. Laitoshoidon purku sinänsä on ihan lainmukainen toimenpide. Omatuntoni soimasi, enkä voinut hyväksyä tätä esitystä, vaan ehdotin aluevaltuustossa talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 hylkäämistä ja uudelleen valmistamista IKI2035 sisällön osalta koskien kotihoidon ja ikääntyvien ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitteita. Äänestyksen tulos oli selvä, vain 5 muuta valtuutettua olivat samaa mieltä kanssani. Hallituksen ponsi tilanteen seuraamisesta ei lämmitä, sillä ohjelman ottaminen uudelleen tarkasteluun on sidottu tulorahoituksen kasvuun.

Arviot palvelutarpeen kasvusta ja niiden talousvaikutuksista tulisi olla realistisia. Muutoin olemme tilanteessa, että olemme jälleen ”yllättyneitä” tilastollisesta tosiasiasta, että ikääntyneiden palvelutarve tulevaisuudessa kasvaa.

Sirpa Pursiainen

aluevaltuutettu (KD)

Julkaistu Aamulehdessä joulukuussa 2023

Tampereen kaupungin kulttuuri- ja sivistyspuolen avustustoiminnassa on kehittämisen varaa. Kaupungin avustussäännöissä on maininta, ettei uskonnon harjoittamiseen tai uskonnon levittämiseen anneta avustuksia. Linjaus on käsittämätön huomioiden se, kuinka paljon kristilliset toimijat tuottavat toimintaa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Lisäksi kristilliset toimijat ovat monipuolisesti mukana vähävaraisten auttamistyössä. 

Kaupungin linjaus tarkoittaa sitä, ettei ilman verotusoikeutta olevan kristillisen toimijan lastenleireille, gospelkonsertteihin, kerhotoimintaan, eläkeläisten virkistystoimintaan, kuorotoimintaan, retkitoimintaan eikä äiti- lapsitoimintaan anneta edes projektiluontoista avustusta, jos toiminta sisältää, vaikka vain pieneltä osalta rukousta, Raamatunlukua tai muuta uskonnon harjoittamista. Käytännössä projektitukea voisi saada vain, mikäli uskonnon harjoittamisen (esim. rukous) ajaksi esimerkiksi leirillä olisi vaihtoehtoista toimintaa. Vaihtoehtoisen toiminnan vaade tuntuu käsittämättömältä, sillä kaikille avoimeen toimintaan osallistuja osallistuu siihen omasta tahdostaan vapaaehtoisesti tietäen, että hengellinen sisältö on kristillisen toimijan toiminnan ydintä.

Uskonnolliset yhteisöt toimivat vapaaehtoisesti tämän kaupungin asukkaiden hyväksi. Lapset ja nuoret ja lapsiperheet sekä ikääntyvä väestö tarvitsevat tukea henkiseen ja hengelliseen kasvuun, virkistystä ja vaihtoehtoisia tapahtumia. Suuret osallistujamäärät osoittavat sen. Asukkaiden valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Osallistumisen tukeminen projektituella kristilliseen toimintaan tulee olla yhdenvertaista suhteessa esimerkiksi kulttuuri- ja musiikkitapahtumiin. Onko nuorelle vaarallisempaa osallistua gospelkonserttiin, jossa on yhteinen rukous, kuin osallistua blockfestivaaliin, jossa tilastojen mukaan huumeiden käyttö on varsin yleistä?

Tällä hetkellä kristillisen toimijan kaikille avoimet tapahtumat ovat eriarvoisessa asemassa muihin toimijoihin nähden. Uskonnollinen syrjintä ei ole oikein, vaan toimijoita tulee kohdella tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Sirpa Pursiainen, valtuutettu

Satu Sipilä, varavaltuutettu

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja hyvä yleisö.

Ensiksi kiitokset pormestarille puolueiden kanssa yhteistyössä valmistellusta talousarviosta.

Sotepalvelut ovat nyt siirtyneet hyvinvointialueen vastattavaksi. Vaikuttaa siltä, että kaupungin talousarvion tekeminen on aikaisempaa ennustettavampaa, vaikka toki maailman tilanteet heijastuvat myös Tampereen talouteen.

Tampereen tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Koilliselle alueelle on odotettu pitkään uimahallia ja nyt talousarvioon on kirjattu Koillisalueen uimahallin suunnittelu ja rakentaminen. Uimalippujen uudistus on myös erinomainen esimerkki terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Maan hallitusohjelmassa luvataan lisätä kuntien terveyden edistämisen määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriön talousarviomomentille ja vaikuttaa sen kohdentamiseen ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Henkilökohtaisesti toivon ja myös ryhmämme toiveena on, että tulevaisuudessa myös omaishoitajat voitaisiin huomioida senioreiden tapaan ilmaisilla uintivuoroilla päiväsaikaan.

Tampereen keskeisenä tehtävänä on tarjota laadukasta opetusta ja koulutusta. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä näkee tärkeänä, että sisäilmaongelmaisia kouluja kunnostetaan systemaattisesti. On erinomaista, että Kämmenniemen koulun korjaaminen toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Meille on myös tärkeää, että perusopetuksessa ryhmäkoot säilyvät ennallaan, huolimatta 90 oppilaan lisäyksestä.

Tamperetta tulee kehittää koko Tampere huomioiden. Vyöhykeuudistus oli tärkeä uudistus. Joukkoliikenteen tulee olla myös toimivaa koko Tampereen alueella. Teiskon joukkoliikenteen kehittämisestä tein valtuustoaloitteen, sillä moni alueella asuva on antanut toistuvasti palautetta, että pohjoisella alueella joukkoliikenne ei ole enää luotettavaa, kuten ennen. Koulupäivät ovat pidentyneet aikataulumuutosten myötä ja matka-ajat pidentyneet vaihdosten myötä. Lämpimästi kannatan pormestarin tekstilisäystä, että ”Teiskon alueen bussiliikennettä kehitetään saatu palaute huomioiden, kustannusneutraalilla tavalla.”

Talousarviossa on paljon investointeja. Tällä hetkellä, kun moni rakennusalan yritys on tehnyt konkurssin tai taistelee taloudellisten vaikeuksien kanssa, ovat investoinnit mielestämme perusteltuja. Korkojen ollessa korkealla tulee korkoihin kiinnittää erityistä huomiota. Talouden tasapainosta tulee huolehtia sekä varmistaa, ettei velkaantumisaste syvene pidemmällä aikavälillä. Epävakaa maailmantalous on varmasti opettanut sen, että tarvitsemme talouden ennakointiin aikaisempaa vahvemmin mukaan erilaisia skenaarioita sekä varautumisen keinoja. Talousrealismi ja vastuullinen taloudenhoito on kristillisdemokraateille tärkeä asia.

Tampereen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota työttömyysasteen pienentämiseen. Meidän tulee muistaa, että yritysten menestys luo talouskasvun. Yritykset luovat työpaikkoja. Tampere on vetovoimainen, mutta tulottomia ja matalatuloisia Tampereelle tulee enenevissä määrin. Valitettavasti Tampere menettää jatkuvasti sekä lapsiperheitä ja hyvätuloisia. Tampereen tulee kiinnittää huomiota myös vetovoimaisuuden kasvattamiseksi lapsiperheiden ja hyvätuloisten suhteen. Talousarviokirjassa onkin kirjauksena tavoite perheasuntojen määrän lisääntymisestä, tämä on erinomainen tavoite.

Rakennetaan tulevanakin vuonna kaikkien Tamperetta. Huolehditaan turvallisesta ja vehreästä elinympäristöstä kulttuuripalveluineen.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kannattaa talousarvion hyväksymistä sekä ehdotettujen tekstilisäysten hyväksymistä.

Sirpa Pursiainen

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän pj

Marja Jylhä kritisoi Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen kehittämissuunnitelmaa tietoon pohjautuen. Olen täysin samaa mieltä Jylhän kanssa, ettei kehittämissuunnitelma pohjaudu tietoon. Kehittämissuunnitelmassa on oletuksena, että tulevaisuudessa suurempi osa ikääntyneistä pärjäisi yhteisöllisessä asumisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen sijaan.

Mielestäni eduskunta teki virheen säätäessään lakia siten, että ikäihmisten palveluasuminen poistui lainsäädännöstä ja yhteisöllinen asuminen korvasi palveluasumisen. Palveluasumiseen oli määritelty mitoitusvaatimus 0,3 sekä useilla palvelutuottajilla välillistä työtä lisäksi 0,1. Nyt yhteisöllisessä asumisessa ei ole mitään mitoitusvaadetta. Kyseessä on tosiaan kotihoidon palvelut, eikä aikaisemmin aidosti yhteisöllisyyttä tukeva palveluasumisen konsepti.

Vaikka muuttuneeseen lainsäädäntöön ei Pirkanmaan hyvinvointialue ole syyllinen, on lain tulkinta erilaista juurikin Pirkanmaalla. Pirkanmaalla yhteisöllisen asumisen vaateet palveluntuottajille ovat muita hyvinvointialueita tiukemmat. Pirkanmaalla vaaditaan terveydenhuollon lupa – vaikka sitä ei lain mukaan vaadita edes saattohoidon toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Lisäksi vaatimuslistalla on muuttaa kerroksissa olevia tiloja ryhmäkotimuotoisiksi, mikäli palveluntuottaja remontoi tai mikäli rakentaa uudet tilat. Yöhoitoa on lisäksi tarjottava.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen kehittämissuunnitelma yhdessä meneillään olevan yhteisöllisen asumisen kilpailutuksen kanssa antaa juuri sen kuvan, että tavoitteena on hoitaa vähemmällä henkilökuntamäärällä niitä, joiden on arvioitu toimintakyvyn perusteella tällä hetkellä tarvitsevan ympärivuorokautista palveluasumista. Nyt Pirkanmaalla on kuitenkin selkeästi kirjattu suunnitelmissa tavoitteeksi asumispalvelujen keventäminen ja tavoitteeksi asetettu, että ympärivuorokautisen asumisen peittävyys 80 + ikääntyneillä olisi 8% nykyisen 10,4% sijaan.

En usko huonokuntoisten ikääntyvien määrän suhteellisesti tulevaisuudessa laskevan. Mielestäni me voisimme tehdä samanlaisia laskelmia ja olettamuksia ja esimerkiksi arvioida, että syöpään sairastumisen määrä yhtäkkiä vähenisi radikaalista. Palvelurakennetta tulee suunnitella ja uudistaa tietoon ja palvelutarpeeseen pohjautuen.

On hyvä, että perhehoitoa ja omaishoitajuutta tuetaan. Ne voivat olla jollakin iäkkäälle juuri oikea vaihtoehto. Tällöin on tärkeää varmistaa riittävä taloudellinen ja muu tuki sekä perhehoitajille että omaishoitajille. Yhteisölliseen asumiseen ohjaamalla voidaan vähentää kotihoidon tarvetta, mutta kotihoidon tavoitteena oleva 14,3% peittävyydestä 80+ ikäisillä nykyisestä 21,2% ei vaikuta mitenkään realistiselta etenkään kun yhteisöllisen asumisen peittävyys nousisi vain 2,8%:iin nykyisestä 1,2%:sta.

Hallitusneuvotteluissa olleena tiedän, että yhteisöllisen asumisen määritelmää tullaan tarkentamaan ja lain tulkinnassa tullaan ohjaamaan hyvinvointialueita. En usko sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson jakavan yhteisöllisen asumisen tavoitekuvaa samanlaisena, kuin se Pirkanmaalla nähdään.

Sirpa Pursiainen, YTM

Pirkanmaan hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnan jäsen (KD)

Julkaistu Aamulehdessä syyskuussa 2023

Vaalipaneeleissa useampi puolue on väläytellyt vientiteollisuudelle asetettavia päästöveroja osana vihreää siirtymää. Ehdotus on käsittämätön. Suomen vientiteollisuus on maailman puhtainta. Mikäli tällainen päästövero asetetaan, se tarkoittaisi suoraan sitä, että samoja tuotteita tuotettaisiin muualla maailmalla huomattavasti epäekologisemmin.

Suomen talous on myös pahoin velkaantunut. Valtiolla on arviolta vuoden 2023 loppuun mennessä 156 miljardia velkaa. Tällä hetkellä jokaista suomalaista kohden valtionvelkaa on 25 173 euroa. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että tämän vuoden valtion korkomenot ovat noin 2,5 miljardia euroa, kun viime vuonna korkomenoihin kului reilut 830 miljoonaa. Vuodelle 2027 pelkästään arvioidut korkomenot ovat jo 3,7 miljardia.

Moni puolue nojaa säästöjen sijaan juuri BKT:n kasvuun. Kahden prosentin BKT kasvu ei ole mitenkään mahdollista, mikäli vientiteollisuudelle asetetaan päästöveroja. Päinvastoin tällainen heikentää vientiä, lisää työttömyyttä ja sitä kautta syventää myös velkaantumista. Säästöjen lisäksi tarvitsemme BKT:n kasvua kyetäksemme vastaamaan kasvavaan huoltosuhteeseen.

Vientiteollisuuden elinvoimaisuus on täysin välttämätöntä turvata seuraavan hallituskauden aikana. Mänttä-Vilppulan kaltaisille kaupungeille tällaiset päätökset olisivat merkittäviä ja heikentäisivät huomattavasti alueen elinvoimaisuutta.

Sirpa Pursiainen

Kristillisdemokraatit

Lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa on muutettu viimeisten vuosien aikana siten, että termejä äiti ja isä on lähdetty korvaamaan muilla termeillä. Nyt vähemmistön oikeudet on nostettu enemmistön oikeuksien ohi. Enemmistölle suomalaisista sanat äiti ja isä ovat tärkeä osa identiteettiä. Äiti tuo sanana mieleen huolenpitoa ja lämpöä ja sana isä tuo mukanaan mielikuvan turvallisuudesta ja suojelevuudesta.

Aikaisemmin Suomessa myönnettiin äitiyspäivärahaa. Tämä monelle tuttu etuus on jo korvattu nimellä raskausraha. Äidiksi tulevan on tärkeää luoda tunneside syntyvään lapseen, sekä valmistautua tulevaan äitiyteen. On käsittämätöntä, että näin tärkeästä asiasta kuin äitiys on haluttu riisua kaikki tunneperäiset ja uutta elämänvaihetta kuvaavat sanat pois.

Tämän lisäksi enenevissä määrin äidistä ja isästä on alettu käyttää nimikkeitä synnyttäjä ja siittäjä. Translaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa translaista tämä asia korostui vahvasti. Äitinä ja isänä oleminen ovat muutakin kuin tekninen suoritus. Suomessa mennään aivan liian pitkälle sen vuoksi, että osa vähemmistöstä ei halua sanoja äiti ja isä käytettävän tai eivät koe näitä sanoja itselleen omaksi.

Lapselle on myös lähtökohtaisesti tärkeää, että hänellä olisi toisiinsa sitoutuneet vanhemmat. Vaikka tämä ihanne ei ollenkaan aina toteudu, niin isien kutsuminen siittäjiksi ei ainakaan edesauta sitä, että lähtökohtaisesti isyyteen liittyisi mielikuva sitoutumisesta uuteen perheenjäseneen. Perhe on yhteiskunnan tärkein tukijalka.

Sanat äiti ja isä ovat merkityksellisiä ja tärkeitä termejä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sanat äiti ja isä kuuluvat suomalaiseen perhekäsitykseen. Eduskunnan tulee varmistaa, että lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja yhteiskunnassa säilytetään sanat äiti ja isä. Lainsäädäntöön tulee palauttaa sanat äiti ja isä niiltä osin, kuin ne on lainsäädännöstä poistettu; kuten perhevapaauudistuksen yhteydessä muutettu lainsäädäntö.

Sirpa Pursiainen

Tampereen kaupunginvaltuutettu

Pirkanmaan aluevaltuutettu

kristillisdemokraatit