Teiskon joukkoliikenne on takkuillut jatkuvasti viimeisen kahden vuoden aikana. Ongelmien taustalla ovat olleet liikennöitsijän vaihto sekä vuorojen suunnittelu siten, että Terälahteen matkustavien tulee vaihtaa bussia Kämmenniemessä.

Tilanne on kuin huonosta suomalaisesta elokuvasta. Teiskon bussit ovat eksyneet reiteiltä useita kertoja, ojaan ajoja on ollut useita, ja vuoroja on jäänyt ajamatta. Tampereella paljon puhutaan joukkoliikenteen tärkeydestä. Samalla kun satsataan ratikkaan ja pyöräreitteihin, ansaitsee myös Teisko turvallisen ja toimivan joukkoliikenteen. Eräs nuori totesi, että on tottunut tarkistamaan, että missä on lähin kaide, josta ottaa kiinni bussin suistuessa tieltä. Kun bussiliikenteeseen ei voi luottaa, se luo turvattomuutta.

Nysse teki kyselyn koskien Pohjois-Tampereen joukkoliikennettä. Käytännössä vaihtoehto 1 tarkoitti nykytilanteen säilymistä, tiivistettynä: Vuorot ajetaan vaihdoilla ja yritetään löytää ratkaisuja vaihtojen toimivuuteen. Ratkaisuja vaihtojen toimivuuteen on etsitty jo kaksi vuotta tuloksetta.

Kyselyn vaihtoehdon 2 ainoa hyvä puoli olisi se, että arkisin vuorot ajettaisiin runkolinjana ilman vaihtoja. Vaihtoehto 2 kuitenkin muuten tarkoittaisi ehdotuksessa kokonaisuudessaan heikennyksiä, sillä viikonloppuisin ja talvisaikaan vuoroja heikennettäisiin reilusti. Esimerkiksi tässä mallissa ei talvisin ajettaisi enää yhtään vuoroa Maisansalon kautta. Bussiliikenteessä talvisajalla tarkoitetaan elokuun ja toukokuun välistä aikaa.  

Tehty kysely vaikuttaa tarkoitushakuiselta.  Miksi kyselyssä ei ollut vaihtoehtoa 3? Eli runkolinjat ilman vaihtoja – mutta ilman mitään heikennyksiä talvisaikaan tai viikonloppuisin? Aiheen tiimoilta järjestettiin myös asukastilaisuus. Keskustelussa tuotiin esille toive vaihdottomista vuoroista ja samanaikaisesti toive, ettei heikennyksiä talvisaikaan ja viikonloppuihin tehdä.

Maisansaloon on tulossa kansainvälisen tason frisbeegolf rata, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä 2024. Ruotulan frisbeegolf radalla käy jopa 300 harrastajaa päivässä. Frisbeegolf on erittäin suosittu harrastus, joka saa myös lapset ja nuoret liikkumaan. Kaikki toimet, jotka lisäävät lasten liikkumisen ja harrastamisen mahdollisuuksia tulee huomioida erityisellä tarkkuudella päätöksenteossa. Maisansaloon kehitetään myös luontomatkailua, joka varmasti tulevina vuosina tulee lisäämään matkustajamääriä. Tässä kohden vuorojen heikentäminen Maisansalosta olisi täysin järjetön ratkaisu. Päätöksenteossa tulee huomioida alueen selkeä matkustajamäärän kasvu.  Frisbeegolfia harrastetaan pitkälle syksyyn ja aikaisin keväästä – osa harrastaa myös läpi lumisten kuukausien. Tampereen tulee kyetä tarjoamaan toimiva joukkoliikenne koko Tampereen tarpeisiin. Päätöksenteossa tulee aina huomioida myös eri päätösten vaikutukset toisiinsa.

Sirpa Pursiainen-Hautala, YTM

Kaupunginvaltuutettu, KD

Julkaistu Aamulehdessä 2024

Pirkanmaan hyvinvointialue tekee nyt erittäin nopeita päätöksiä merkittävissä asioissa. Olin itse hallitusneuvotteluissa ja luonnollisesti olen sitoutunut hallitusohjelmaan ja siihen, että hyvinvointialueiden tulee etsiä taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Hallitusohjelmaan on muun muassa kirjattu, että hyvinvointialueiden tulee yhdistää yksikkökustannukset palvelutarpeen kasvun arvioon sekä huomioida yleinen hintakehitys, jotta talousarviot olisivat realistisia. Investoinneissa vaaditaan kustannus-vaikuttavuusanalyysejä. Tällä hetkellä hyvinvointialue ei tiedä, mitä oman palvelutuotannon yksikköhinnat ovat.

Soteuudistuksen tavoitteena on taloussäästöjen lisäksi saada aikaiseksi soteintegraatio ja hallitusohjelmassa painopistettä halutaan siirtää erikoissairaanhoidosta kohti peruspalveluja. Soteintegraatio aivan varmasti toisi mukanaan myös säästöjä. Koska soterahoitus on juuri nyt erittäin niukka ja laskennalliset tasaukset tulevat vuonna 2025, tulee erityisesti nyt huolehtia siitä, että lakisääteiset palvelut saadaan hoidettua.

Pirkanmaalla on suunnitteilla monien soteasemien alasajo ja palvelujen keskittäminen, joka lisää investointien tarvetta. Kun puhutaan taloudesta, tulee katsoa aina talouden kokonaiskuvaa. Kuljetuskustannusten noususta ei ole tehty laskelmia. Juustohöylällä säästäminen peruspalveluista nopealla aikataululla lisää todennäköisesti pitkällä aikavälillä menoja. Kun ihmiset lykkäävät hoitoon tai palveluun hakeutumista, usein sekä terveys- että sosiaaliset tarpeet monimutkaistuvat ja syvenevät. Valiokunnilla on ollut yleensä lausuntojen antamiseen aikaa vain muutamia päiviä. Nyt pitäisi tehdä syvälliset vaikuttavuusarvioinnit ja aidosti etsiä taloudellisesti kestäviä toimintatapamuutoksia yhdessä henkilöstön kanssa.

Juuri hyväksytyssä talousarviossa on pohjalla aluehallituksen hyväksymä IKI2035 ohjelma, jonka mukaan kotihoidon peittävyyttä yli 80-vuotiaille lasketaan vuoden 2023 tasosta 21,2 % vuoteen 2030 mennessä tasoon 14,3 %. Jo nyt kotihoidon saamiseen on olemassa selkeät tiukat kriteerit. Ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä aiotaan heikentää vuoden 2023 tasosta 10,4 % vain 8 % tasoon. Tavoite ei ole mielestäni realistinen eikä vastaa lainsäädännön vaateita ikääntyneiden oikeudesta saada tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa. Kun samanaikaisesti huomioidaan yli 80-vuotiaiden määrän voimakas kasvu sekä laitoshoidon purku, jonka pitäisi lisätä ympärivuorokautisen hoidon tarvetta, on linjaus huolestuttava. Laitoshoidon purku sinänsä on ihan lainmukainen toimenpide. Omatuntoni soimasi, enkä voinut hyväksyä tätä esitystä, vaan ehdotin aluevaltuustossa talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 hylkäämistä ja uudelleen valmistamista IKI2035 sisällön osalta koskien kotihoidon ja ikääntyvien ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitteita. Äänestyksen tulos oli selvä, vain 5 muuta valtuutettua olivat samaa mieltä kanssani. Hallituksen ponsi tilanteen seuraamisesta ei lämmitä, sillä ohjelman ottaminen uudelleen tarkasteluun on sidottu tulorahoituksen kasvuun.

Arviot palvelutarpeen kasvusta ja niiden talousvaikutuksista tulisi olla realistisia. Muutoin olemme tilanteessa, että olemme jälleen ”yllättyneitä” tilastollisesta tosiasiasta, että ikääntyneiden palvelutarve tulevaisuudessa kasvaa.

Sirpa Pursiainen

aluevaltuutettu (KD)

Julkaistu Aamulehdessä joulukuussa 2023

Tampereen kaupungin kulttuuri- ja sivistyspuolen avustustoiminnassa on kehittämisen varaa. Kaupungin avustussäännöissä on maininta, ettei uskonnon harjoittamiseen tai uskonnon levittämiseen anneta avustuksia. Linjaus on käsittämätön huomioiden se, kuinka paljon kristilliset toimijat tuottavat toimintaa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Lisäksi kristilliset toimijat ovat monipuolisesti mukana vähävaraisten auttamistyössä. 

Kaupungin linjaus tarkoittaa sitä, ettei ilman verotusoikeutta olevan kristillisen toimijan lastenleireille, gospelkonsertteihin, kerhotoimintaan, eläkeläisten virkistystoimintaan, kuorotoimintaan, retkitoimintaan eikä äiti- lapsitoimintaan anneta edes projektiluontoista avustusta, jos toiminta sisältää, vaikka vain pieneltä osalta rukousta, Raamatunlukua tai muuta uskonnon harjoittamista. Käytännössä projektitukea voisi saada vain, mikäli uskonnon harjoittamisen (esim. rukous) ajaksi esimerkiksi leirillä olisi vaihtoehtoista toimintaa. Vaihtoehtoisen toiminnan vaade tuntuu käsittämättömältä, sillä kaikille avoimeen toimintaan osallistuja osallistuu siihen omasta tahdostaan vapaaehtoisesti tietäen, että hengellinen sisältö on kristillisen toimijan toiminnan ydintä.

Uskonnolliset yhteisöt toimivat vapaaehtoisesti tämän kaupungin asukkaiden hyväksi. Lapset ja nuoret ja lapsiperheet sekä ikääntyvä väestö tarvitsevat tukea henkiseen ja hengelliseen kasvuun, virkistystä ja vaihtoehtoisia tapahtumia. Suuret osallistujamäärät osoittavat sen. Asukkaiden valinnanvapautta tulee kunnioittaa. Osallistumisen tukeminen projektituella kristilliseen toimintaan tulee olla yhdenvertaista suhteessa esimerkiksi kulttuuri- ja musiikkitapahtumiin. Onko nuorelle vaarallisempaa osallistua gospelkonserttiin, jossa on yhteinen rukous, kuin osallistua blockfestivaaliin, jossa tilastojen mukaan huumeiden käyttö on varsin yleistä?

Tällä hetkellä kristillisen toimijan kaikille avoimet tapahtumat ovat eriarvoisessa asemassa muihin toimijoihin nähden. Uskonnollinen syrjintä ei ole oikein, vaan toimijoita tulee kohdella tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Sirpa Pursiainen, valtuutettu

Satu Sipilä, varavaltuutettu

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja hyvä yleisö.

Ensiksi kiitokset pormestarille puolueiden kanssa yhteistyössä valmistellusta talousarviosta.

Sotepalvelut ovat nyt siirtyneet hyvinvointialueen vastattavaksi. Vaikuttaa siltä, että kaupungin talousarvion tekeminen on aikaisempaa ennustettavampaa, vaikka toki maailman tilanteet heijastuvat myös Tampereen talouteen.

Tampereen tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Koilliselle alueelle on odotettu pitkään uimahallia ja nyt talousarvioon on kirjattu Koillisalueen uimahallin suunnittelu ja rakentaminen. Uimalippujen uudistus on myös erinomainen esimerkki terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Maan hallitusohjelmassa luvataan lisätä kuntien terveyden edistämisen määrärahaa sosiaali- ja terveysministeriön talousarviomomentille ja vaikuttaa sen kohdentamiseen ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen. Henkilökohtaisesti toivon ja myös ryhmämme toiveena on, että tulevaisuudessa myös omaishoitajat voitaisiin huomioida senioreiden tapaan ilmaisilla uintivuoroilla päiväsaikaan.

Tampereen keskeisenä tehtävänä on tarjota laadukasta opetusta ja koulutusta. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä näkee tärkeänä, että sisäilmaongelmaisia kouluja kunnostetaan systemaattisesti. On erinomaista, että Kämmenniemen koulun korjaaminen toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Meille on myös tärkeää, että perusopetuksessa ryhmäkoot säilyvät ennallaan, huolimatta 90 oppilaan lisäyksestä.

Tamperetta tulee kehittää koko Tampere huomioiden. Vyöhykeuudistus oli tärkeä uudistus. Joukkoliikenteen tulee olla myös toimivaa koko Tampereen alueella. Teiskon joukkoliikenteen kehittämisestä tein valtuustoaloitteen, sillä moni alueella asuva on antanut toistuvasti palautetta, että pohjoisella alueella joukkoliikenne ei ole enää luotettavaa, kuten ennen. Koulupäivät ovat pidentyneet aikataulumuutosten myötä ja matka-ajat pidentyneet vaihdosten myötä. Lämpimästi kannatan pormestarin tekstilisäystä, että ”Teiskon alueen bussiliikennettä kehitetään saatu palaute huomioiden, kustannusneutraalilla tavalla.”

Talousarviossa on paljon investointeja. Tällä hetkellä, kun moni rakennusalan yritys on tehnyt konkurssin tai taistelee taloudellisten vaikeuksien kanssa, ovat investoinnit mielestämme perusteltuja. Korkojen ollessa korkealla tulee korkoihin kiinnittää erityistä huomiota. Talouden tasapainosta tulee huolehtia sekä varmistaa, ettei velkaantumisaste syvene pidemmällä aikavälillä. Epävakaa maailmantalous on varmasti opettanut sen, että tarvitsemme talouden ennakointiin aikaisempaa vahvemmin mukaan erilaisia skenaarioita sekä varautumisen keinoja. Talousrealismi ja vastuullinen taloudenhoito on kristillisdemokraateille tärkeä asia.

Tampereen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota työttömyysasteen pienentämiseen. Meidän tulee muistaa, että yritysten menestys luo talouskasvun. Yritykset luovat työpaikkoja. Tampere on vetovoimainen, mutta tulottomia ja matalatuloisia Tampereelle tulee enenevissä määrin. Valitettavasti Tampere menettää jatkuvasti sekä lapsiperheitä ja hyvätuloisia. Tampereen tulee kiinnittää huomiota myös vetovoimaisuuden kasvattamiseksi lapsiperheiden ja hyvätuloisten suhteen. Talousarviokirjassa onkin kirjauksena tavoite perheasuntojen määrän lisääntymisestä, tämä on erinomainen tavoite.

Rakennetaan tulevanakin vuonna kaikkien Tamperetta. Huolehditaan turvallisesta ja vehreästä elinympäristöstä kulttuuripalveluineen.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kannattaa talousarvion hyväksymistä sekä ehdotettujen tekstilisäysten hyväksymistä.

Sirpa Pursiainen

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän pj

Marja Jylhä kritisoi Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen kehittämissuunnitelmaa tietoon pohjautuen. Olen täysin samaa mieltä Jylhän kanssa, ettei kehittämissuunnitelma pohjaudu tietoon. Kehittämissuunnitelmassa on oletuksena, että tulevaisuudessa suurempi osa ikääntyneistä pärjäisi yhteisöllisessä asumisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen sijaan.

Mielestäni eduskunta teki virheen säätäessään lakia siten, että ikäihmisten palveluasuminen poistui lainsäädännöstä ja yhteisöllinen asuminen korvasi palveluasumisen. Palveluasumiseen oli määritelty mitoitusvaatimus 0,3 sekä useilla palvelutuottajilla välillistä työtä lisäksi 0,1. Nyt yhteisöllisessä asumisessa ei ole mitään mitoitusvaadetta. Kyseessä on tosiaan kotihoidon palvelut, eikä aikaisemmin aidosti yhteisöllisyyttä tukeva palveluasumisen konsepti.

Vaikka muuttuneeseen lainsäädäntöön ei Pirkanmaan hyvinvointialue ole syyllinen, on lain tulkinta erilaista juurikin Pirkanmaalla. Pirkanmaalla yhteisöllisen asumisen vaateet palveluntuottajille ovat muita hyvinvointialueita tiukemmat. Pirkanmaalla vaaditaan terveydenhuollon lupa – vaikka sitä ei lain mukaan vaadita edes saattohoidon toteuttamiseksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Lisäksi vaatimuslistalla on muuttaa kerroksissa olevia tiloja ryhmäkotimuotoisiksi, mikäli palveluntuottaja remontoi tai mikäli rakentaa uudet tilat. Yöhoitoa on lisäksi tarjottava.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen kehittämissuunnitelma yhdessä meneillään olevan yhteisöllisen asumisen kilpailutuksen kanssa antaa juuri sen kuvan, että tavoitteena on hoitaa vähemmällä henkilökuntamäärällä niitä, joiden on arvioitu toimintakyvyn perusteella tällä hetkellä tarvitsevan ympärivuorokautista palveluasumista. Nyt Pirkanmaalla on kuitenkin selkeästi kirjattu suunnitelmissa tavoitteeksi asumispalvelujen keventäminen ja tavoitteeksi asetettu, että ympärivuorokautisen asumisen peittävyys 80 + ikääntyneillä olisi 8% nykyisen 10,4% sijaan.

En usko huonokuntoisten ikääntyvien määrän suhteellisesti tulevaisuudessa laskevan. Mielestäni me voisimme tehdä samanlaisia laskelmia ja olettamuksia ja esimerkiksi arvioida, että syöpään sairastumisen määrä yhtäkkiä vähenisi radikaalista. Palvelurakennetta tulee suunnitella ja uudistaa tietoon ja palvelutarpeeseen pohjautuen.

On hyvä, että perhehoitoa ja omaishoitajuutta tuetaan. Ne voivat olla jollakin iäkkäälle juuri oikea vaihtoehto. Tällöin on tärkeää varmistaa riittävä taloudellinen ja muu tuki sekä perhehoitajille että omaishoitajille. Yhteisölliseen asumiseen ohjaamalla voidaan vähentää kotihoidon tarvetta, mutta kotihoidon tavoitteena oleva 14,3% peittävyydestä 80+ ikäisillä nykyisestä 21,2% ei vaikuta mitenkään realistiselta etenkään kun yhteisöllisen asumisen peittävyys nousisi vain 2,8%:iin nykyisestä 1,2%:sta.

Hallitusneuvotteluissa olleena tiedän, että yhteisöllisen asumisen määritelmää tullaan tarkentamaan ja lain tulkinnassa tullaan ohjaamaan hyvinvointialueita. En usko sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson jakavan yhteisöllisen asumisen tavoitekuvaa samanlaisena, kuin se Pirkanmaalla nähdään.

Sirpa Pursiainen, YTM

Pirkanmaan hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnan jäsen (KD)

Julkaistu Aamulehdessä syyskuussa 2023

Vaalipaneeleissa useampi puolue on väläytellyt vientiteollisuudelle asetettavia päästöveroja osana vihreää siirtymää. Ehdotus on käsittämätön. Suomen vientiteollisuus on maailman puhtainta. Mikäli tällainen päästövero asetetaan, se tarkoittaisi suoraan sitä, että samoja tuotteita tuotettaisiin muualla maailmalla huomattavasti epäekologisemmin.

Suomen talous on myös pahoin velkaantunut. Valtiolla on arviolta vuoden 2023 loppuun mennessä 156 miljardia velkaa. Tällä hetkellä jokaista suomalaista kohden valtionvelkaa on 25 173 euroa. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että tämän vuoden valtion korkomenot ovat noin 2,5 miljardia euroa, kun viime vuonna korkomenoihin kului reilut 830 miljoonaa. Vuodelle 2027 pelkästään arvioidut korkomenot ovat jo 3,7 miljardia.

Moni puolue nojaa säästöjen sijaan juuri BKT:n kasvuun. Kahden prosentin BKT kasvu ei ole mitenkään mahdollista, mikäli vientiteollisuudelle asetetaan päästöveroja. Päinvastoin tällainen heikentää vientiä, lisää työttömyyttä ja sitä kautta syventää myös velkaantumista. Säästöjen lisäksi tarvitsemme BKT:n kasvua kyetäksemme vastaamaan kasvavaan huoltosuhteeseen.

Vientiteollisuuden elinvoimaisuus on täysin välttämätöntä turvata seuraavan hallituskauden aikana. Mänttä-Vilppulan kaltaisille kaupungeille tällaiset päätökset olisivat merkittäviä ja heikentäisivät huomattavasti alueen elinvoimaisuutta.

Sirpa Pursiainen

Kristillisdemokraatit

Lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa on muutettu viimeisten vuosien aikana siten, että termejä äiti ja isä on lähdetty korvaamaan muilla termeillä. Nyt vähemmistön oikeudet on nostettu enemmistön oikeuksien ohi. Enemmistölle suomalaisista sanat äiti ja isä ovat tärkeä osa identiteettiä. Äiti tuo sanana mieleen huolenpitoa ja lämpöä ja sana isä tuo mukanaan mielikuvan turvallisuudesta ja suojelevuudesta.

Aikaisemmin Suomessa myönnettiin äitiyspäivärahaa. Tämä monelle tuttu etuus on jo korvattu nimellä raskausraha. Äidiksi tulevan on tärkeää luoda tunneside syntyvään lapseen, sekä valmistautua tulevaan äitiyteen. On käsittämätöntä, että näin tärkeästä asiasta kuin äitiys on haluttu riisua kaikki tunneperäiset ja uutta elämänvaihetta kuvaavat sanat pois.

Tämän lisäksi enenevissä määrin äidistä ja isästä on alettu käyttää nimikkeitä synnyttäjä ja siittäjä. Translaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa translaista tämä asia korostui vahvasti. Äitinä ja isänä oleminen ovat muutakin kuin tekninen suoritus. Suomessa mennään aivan liian pitkälle sen vuoksi, että osa vähemmistöstä ei halua sanoja äiti ja isä käytettävän tai eivät koe näitä sanoja itselleen omaksi.

Lapselle on myös lähtökohtaisesti tärkeää, että hänellä olisi toisiinsa sitoutuneet vanhemmat. Vaikka tämä ihanne ei ollenkaan aina toteudu, niin isien kutsuminen siittäjiksi ei ainakaan edesauta sitä, että lähtökohtaisesti isyyteen liittyisi mielikuva sitoutumisesta uuteen perheenjäseneen. Perhe on yhteiskunnan tärkein tukijalka.

Sanat äiti ja isä ovat merkityksellisiä ja tärkeitä termejä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sanat äiti ja isä kuuluvat suomalaiseen perhekäsitykseen. Eduskunnan tulee varmistaa, että lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja yhteiskunnassa säilytetään sanat äiti ja isä. Lainsäädäntöön tulee palauttaa sanat äiti ja isä niiltä osin, kuin ne on lainsäädännöstä poistettu; kuten perhevapaauudistuksen yhteydessä muutettu lainsäädäntö.

Sirpa Pursiainen

Tampereen kaupunginvaltuutettu

Pirkanmaan aluevaltuutettu

kristillisdemokraatit

Orivedellä on upeat mahdollisuudet houkutella alueelleen lapsiperheitä. Harrastusmahdollisuudet, vehreä elinympäristö ja Tampereen läheisyys ovat vetovoimatekijöitä. Villasukkajuoksun SM-kisat ovat mielestäni kekseliäs keino nostaa paikkakuntaa esille humoristisella ja yhteishenkeä rakentavalla tavalla.

Perheet ovat yhteiskunnan tärkein tukijalka. Lapsiperheiden määrän kasvaessa tulee satsata lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen ja varmistaa toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Pirkanmaan hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnassa olemme juuri nyt työstämässä mietintöä juuri mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Mielestäni Oriveden tulee tehdä vahvaa yhteistyötä TREDUn kanssa työvaltaisen opiskelun kehittämiseksi sote-alalla, jotta alueen kaikista hoitoa ja hoivaa tarvitsevien tarpeisiin voidaan vastata. Usein paikkakuntalainen pysyy paremmin paikkakunnalla, mikäli hänen työllistymistään myös tuetaan.

Orivedeltä kuljetaan töihin myös Tampereelle ja toisinkin päin. Seuraavan hallituksen tulee varmistaa rahoitus 9-tien kunnostamiseksi nelikaistaiseksi. Tämä on turvallisuuden, työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän vuoksi erittäin tärkeä investointi, tärkein tieverkoston investointi. Orivesi ja Pirkanmaa ovat odottaneet tätä uudistusta pitkään.

Sirpa Pursiainen

Vanhusten hoivakodin toimitusjohtaja, YTM

Hyvinvointialuevaltuutettu, monipalveluvaliokunnan jäsen

Kristillisdemokraatit

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa kulkeminen ja kuljettaminen tarkoittaa usein kymmenien ja joskus satojen kilometrien matkoja. On täysin käsittämätöntä, että useasta puolueesta on ehdotettu, että autolla ajamisen verotus muuttuisi kilometriperusteiseksi. On myös täysin käsittämätöntä, ettei Suomi puolusta EU-politiikassa oman kansalaistensa ja yritysten etua. Ajatus siitä, että nopealla aikataululla pitäisi pakottamalla siirtyä sähkökäyttöisin autoihin on Suomelle eettisesti ja taloudellisesti kestämätöntä.

Meillä verotetaan jo nyt autoilua erittäin paljon. Me emme voi lisätä autoilun verotusta enää yhtään. Suomi on velkaantunut niin merkittävästi, että kansainvälisesti tilanteesta ollaan jo huolissaan. Käytännössä autoilun verotus heijastuu suoraan vientiin, joka tuo Suomelle merkittävän määrän tuloja verojen ja työllisyyden kautta. Viennissä suuressa roolissa on aina logistiikka, tavaroiden ja materiaalien kuljetus. Tämän lisäksi autoilun verotuksen kiristäminen vaikuttaisi suoraan työnteon kannattavuuteen – paitsi auto- ja liikennealalla, niin myös yksittäisillä henkilöillä kulkemisen kustannusten nousu vaikuttaa työnteon kannattavuuteen.

Meidän tulee päinvastoin etsiä keinoja, joilla saamme muutettua EU:n tekemän päätöksen fossiilisilla polttoaineilla kulkevien uusien bensiini- ja dieselautojen EU-markkinoille tuonnin estämisestä vuodesta 2035 lähtien. Päästöjä vähentävä teknologia kyllä kehittyy jatkuvasti, mutta kepittäminen ei ole oikea keino. Käytännössä teknologian kehittyminen on myös välttämätöntä, jotta linja-autot ja rekat saadaan edes kulkemaan sähköllä pitkiä matkoja. Esimerkiksi Tampereella on jo nyt ollut tilanteita, että bussi on joutunut palaamaan reitiltä liian aikaisin Teiskosta kohti keskustaa, sillä akkua ei ole ollut riittävästi jäljellä.

Otetaan siis järki käteen politiikassa ja arvioidaan päätösten vaikutukset kokonaisvaltaisesti, eikä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka entisestään kurjistavat Suomen taloudellista tilannetta ja mahdollisuuksia velkaantumisen taittamiseen. Auto- ja liikenneala varmasti tekevät oman osansa siinä, että kalustoa mahdollisuuksien mukaan uusitaan yhä vähäpäästöisemmiksi.

Sirpa Pursiainen

Toimitusjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu

Kristillisdemokraatit

Käyttöhuoneet eivät ole estäneet huumeongelman kasvua muissa maissa. Tutkimusten mukaan kiellot ja kielteinen asenne suojaavat paremmin nuoria.

Huumeiden käyttöhuoneita esitetään nyt ratkaisuksi huumekuolemien vähentämiseen. Suomessa huumekuolemat liittyvät yleensä pitkävaikutteisen buprenorfiinin ja muiden rauhoittavien yhteisvaikutukseen. Näihin kuolemiin käyttöhuoneet eivät toisi ratkaisua. Jokaisen ihmisen elämä on arvokas, mutta käyttöhuoneet eivät huumeongelmaamme ratkaise.

Sveitsissä on ollut käyttöhuoneita alkaen vuodesta 1986. Maa on silti yksi niistä, joissa kärsitään eniten huumeriippuvuudesta. Myös Espanjassa huumeriippuvaisten määrä on suuri. Hollannissa huumekuolleisuus on noussut, vaikka käyttöhuoneet ovat käytössä.

Itävallassa ei ole käyttöhuoneita. Maassa on vähemmän huumeriippuvaisia ja vähemmän yliannostuskuolemia. Norja oli saanut huumekuolemat laskuun, ennen kuin se otti käyttöön käyttöhuoneet. Norjalaistutkimuksessa, jossa on tutkittu opioideihin liittyviä huumekuolemia vuosina 2000–2019, ei mainita käyttöhuoneita merkittävänä keinona laskea yliannostuskuolemia.

Lakialoite käyttöhuoneiden kokeilemisesta johtaisi lainsäädännön avaamiseen. Tällä hetkellä huumeiden käyttö ja hallussapito ovat rikos. Mitä todennäköisimmin huumekauppa lisääntyisi käyttöhuoneiden lähistöllä. Pitäisikö poliisin kääntää aina katseensa pois, kun joku kuljettaa mukanaan huumaavia aineita käyttöhuoneeseen ja tarjoaa niitä vielä muillekin?

Kanadan Albertassa tehdyssä selvityksessä käyttöhuoneiden tulon jälkeen rikollisuus alueella lisääntyi. Myös yliannostuskuolemat, sairaalahälytykset ja häiriöt lisääntyivät.

Käyttöhuoneiden sijaan meidän tulee parantaa päihdehoitoon pääsyä, tarjota riittävän pitkiä hoitojaksoja sekä tarjota kokonaisvaltaista kuntoutusta. Lääkkeellisen korvaushoidon lisäksi tulee olla tarjolla lääkkeetöntä hoitoa. Lääkkeellinen korvaushoito voi toimia toki välivaiheena, mutta tavoitteena tulisi olla irti huumaavista aineista pääseminen.

Moni käyttäjä tarvitsee tukea pitkän aikaa pysyäkseen kuivilla. Moni rakentaa uudelleen identiteettiään ja tarvitsee elämäänsä mielekästä tekemistä, työtä, asunnon sekä tukea arjenhallintaan.

Lainsäädännön muuttaminen sallivampaan suuntaan tuo monia haittoja. Poliisin työ vaikeutuu, ja sallivampi huumelainsäädäntö on haitallinen signaali etenkin nuorille. Tutkimusten mukaan kiellot ja kielteinen asenne suojaavat paremmin nuoria. Tupakanpoltto on selkeästi vähentynyt sen jälkeen, kun lainsäädäntöä tiukennettiin. Lainsäädännön tiukkuudella näyttää olevan myönteisiä vaikutuksia asenteisiin. Tupakanpoltto on erinomainen esimerkki myös siitä, että asenteita voidaan muuttaa.

Laitetaan sekä päihdepalvelut ja mielenterveyspalvelut kuntoon, ja tuetaan ihmisiä hyvään elämään. Näin tekemällä saamme huumekokeiluja vähemmälle ja huumeiden käyttäjien määrää vähennettyä. Näin myös huumekuolemat kääntyvät laskuun. Tarjotaan apua ja hoitoa nopeasti sitä tarvitseville.

Sirpa Pursiainen

Toimitusjohtaja, hyvinvointialuevaltuutettu