Perustulosta käydään paljon keskustelua. On kuitenkin tärkeää huomioida, että yhteiskuntamme sosiaaliturvajärjestelmässä on muutamia keskeisiä elementtejä. Perheellisille on sosiaaliturvajärjestelmässä korottavia elementtejä. Tämän lisäksi sosiaaliturvan keskeiset tasot ovat ansiosidonnainen päiväraha, KELA etuudet sekä toimeentulotuki.

Toimeentulotuen saajina ovat määritellyn köyhyysrajan alapuolelle jäävät henkilöt. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi lyhytaikaiseksi etuudeksi silloin, kun ensisijaiset etuudet eivät riitä. Tämän lisäksi toimeentulon saajina on sellaisia henkilöitä, joiden tulisi olla jonkin KELA etuuden piirissä, eivätkä ole. Lisäksi toimeentulotukeen joutuvat turvautumaan henkilöt, joille KELAn etuudet eivät riitä kattamaan pakollisia menoja. Toimeentulotuen saajina on myös tosiasiallisesti työkyvyttömiä henkilöitä, joiden tulisi olla sairaseläkkeellä, mutta eivät ole eläkettä saaneet. Toimeentulotuesta on muodostunut väärällä tavalla pitkäaikainen etuus ja tämä luo omat ongelmansa. Toimeentulotukea etuutena en lähtisi purkamaan, vaan toimeentulotuen asiakkaat tulisi saattaa heille ensisijaisten etuuksien piiriin ja kehittää toimintaa siten, että toimeentulotuki olisi jälleen lyhytaikainen etuus sitä tarvitseville. Lisäisin myös toimeentulotuen vapaan tulon rajaa edelleen, jotta työnteko olisi aina joutenoloa kannattavampaa.

KELA etuudet ovat yleensä sosiaaliturvan keskeinen osuus. Perustuloa tulisi alkaa mielestäni kehittämään yhdistämällä KELA etuuksia samanlaisen nimikkeen alle. Lisäksi tulisi tarkistaa KELA etuuksien määriä, jotta niihin oikeutettu ei joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen. Vuosittainen ansiotuloraja KELA etuisuuksissa voisi olla kuukausittaisia tulorajoja toimivampi järjestelmä. KELA etuisuuksia kehittämällä voitaisiin saada kokonaistaloudellisia kustannussäästöjä.

KELA etuuksien kehittämisen lisäksi tulisi varmistaa riittävän alhaisen vuokratason omaavien asuntojen tuotanto. Useat henkilöt joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen korkean vuokran vuoksi. Sairasmenoihin tulisi luoda tuloperusteinen maksukattojärjestelmä ja sairasmenokattojärjestelmän tulisi kattaa kaikki terveydenhuollon menot eli lääkkeet, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Näin tuettaisin paljon sairastavien tilannetta, jotka usein joutuvat köyhyyteen pakollisten terveydenhuollon menojen vuoksi.

Itse en kannata kaikille maksettavaa perustuloa. Pahimmillaan kaikille maksettava perustulo passivoi ja on yhteiskunnallisesti kallis järjestelmä. Nykyistä järjestelmää on kuitenkin välttämätöntä kehittää.

79 -vuotias muistisairas Onni Hakala eksyi lähimetsään ja kuoli sinne. Onnin tilanteesta oli As. Oy Koljonselän taloyhtiön hallituksen ja sen puheenjohtajan toimesta viestitetty huoli Teiskon kotihoidon työntekijöille, Teiskon kotihoidon yksikön esimiehelle sekä Tampereen kaupungin kotihoidon päällikölle. Onni oli eksynyt jo useamman kerran. Onni oli muun muassa ollut etsimässä joskus omistamaansa punaista pyörää Terälahden Salen edustalta. Niin ikään Onni oli kertaalleen löydetty Ruovedeltä, Huittisista ja Tampereen rautatieasemalta. Onni kulki riittämättömällä vaatetuksella talvipakkasella ja kaivoi taloyhtiön roskiksesta mm. ruokaa. Onni ei juuri kommunikoinut sanallisesti. Onnin kyvystä reagoida palohälyttimeen sekä hänen sairaustietojaan on lainvastaisesti esillä internetissä tunnistettavilla tiedoilla.

Kotihoito kuului vielä vuonna 2014 Tampereen avopalvelujen johtokunnan alaisuuteen. Avopalvelujen johtokunnan jäsenenä Sirpa Pursiainen nosti useampaan kertaan kysymyksiä Tampereen kotihoidon tilanteesta ja siitä, minkä kuntoisia vanhuksia kotona asuu ja miten palvelutarpeen arviointi ja tarvittava apu kotiin annetaan. Tuolloin kotihoidon päällikkö ei halunnut kommentoida yksittäisiä tapauksia. Pursiainen nosti myös useamman kerran esille ehdotuksen, että vanhuspalveluissa tulisi kuvata hoito- ja palveluketjut sekä kriteerit kuhunkin palveluun asiakkaan näkökulmasta, jotta asiakkaat saavat tarkoituksenmukaisen palvelun ja hoidon.

Vuoden 2015 alusta kotihoito siirtyi kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunnan alaisuuteen. Jouko Salo nosti useamman kerran kokouksessa Onni Hakalan tilanteen esille. Kotihoidon päällikkö lupasi viedä asiaa eteenpäin, mutta Onni ei kuitenkaan ikinä saanut tarvitsemaansa asianmukaista hoitopaikkaa.

Tällä hetkellä Tampereella on kotihoidon piirissä sellaisia asiakkaita, jotka eivät enää pärjää kotona kotihoidon turvin. Muistisairaan jättäminen kotiin on verrattavissa pienen lapsen yksin jättämiseen. Kun Onnin tarpeet ovat olleet tiedossa, on mielestämme kyseessä muistisairaan heitteille jättäminen. Onni ei valitettavasti ole ensimmäinen Tampereella metsään eksynyt muistisairas, joka ei saa tarvitsemaansa hoitopaikkaa, vaikka tieto hoidon tarpeesta on asianmukaisesti esitetty eteenpäin. Tällä hetkellä vaikuttaa käsittämättömältä se, ettei lähimmäisenä tai luottamustoimessa esitetyllä huolella ole vaikuttavuutta asianmukaisen hoidon järjestämiseksi yksittäiselle kuntalaiselle, eikä sillä ole vaikutusta laadunhallinnan ja palvelujen kehittämiselle. Tampereen kaupunki on rikkonut mielestämme perustuslain lisäksi useita sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain pykäliä.

Vaikka taloudellinen tilanne vaatii säästöjä, ei säästöjä tule kohdentaa heikoimmassa asemassa oleviin. Tämän päivän vanhukset ovat rakentaneet yhteiskuntamme. Meidän kunniatehtävämme on huolehtia heistä hyvin.

Sirpa Pursiainen, YTM

Sosiaali- ja terveysalan opettaja

Tampereen avopalvelujen johtokunnan jäsen

Jouko Salo

As. Oy Koljonselän hallituksen pj

Tampereen kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunnan jäsen

Teisko oli aikoinaan itsenäinen kunta, mutta liittyi Tampereeseen. Liittymisvaiheessa luvattiin säilyttää alueella hyvät palvelut. Palvelujen vähenemisen lisäksi on nyt tehty suunnitelma joukkoliikenteen vyöhykkeiden lisäämisestä Teiskon alueelle. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että välttämätön sosiaali- tai terveydenhuollon käynti maksaisi Teiskolaiselle moninkertaisesti verrattuna keskustassa asuvalle Tamperelaiselle.

Aamulehden mukaan (24.4.2015) vyöhykerajat toteutuessaan kertalippu keskustaan Kämmenniemestä maksaisi 5,50 ja Terälahdesta 7,50 ja Kaanaassa Kaanaasta 8,50. Tällainen muutos loisi eriarvoisuutta kuntalaisille ja vaikeuttaisi etenkin köyhien mahdollisuuksia käyttää palveluja. Koska palveluja on jo keskitetty, tulee Teiskon alueella asuville varmistaa palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Tämä tarkoittaa, ettei joukkoliikenteeseen saa muodostaa Teiskon alueella asuville vyöhykerajoja. Lisäksi joukkoliikenteen vuorojen määrät tulee säilyttää riittävinä.

Palvelujen käyttämisen lisäksi kustannuksen nousu vaikuttaa työntekemisen kannattavuuteen sekä se osaltaan luo painetta yksityisautoilun lisäämiseen. Onkin täysin kestämätöntä perustella ratikkahanketta luonnon suojelemisen näkökulmasta, kun samaan aikaan poliittisella päätöksenteolla toisaalla murennetaan joukkoliikenne. Toivottavasti myös te itsenäiset ympäristökunnat osaatte pitää varanne Tampereen kutsuessa teitä keskitettyjen palvelujen piiriin.

Tänään uutisoitiin Nepalin maanjäristyksestä. Kävin Nepalissa 2004 ja näin maan köyhyyden omin silmin. Todella toivon, että maanjäristyksestä hengissä selvinneet, mutta vammautuneet saavat tarvitsemansa sairaanhoidon ja muun avun. Nepalissa asuu muun muassa Tiibetistä peräisin olevaa väestöä, joiden olot ovat todella haasteelliset, sillä heille ei juuri ihmisarvoa nähdä olevan. Nepal on jäänyt yli 40 matkaamani maan joukosta erityisesti mieleeni paitsi maan köyhyyden vuoksi, myös kansalaisten ystävyyden vuoksi. Ja toki myös siitä syystä, että moni siellä luuli, että omat sukujuureni ovat Nepalista, sillä nimeni muistutti šerpaa. Šerpat ovat mongolisia laamalaisia tiibetiläisten sukulaisia, joita pidetään vahvoina vaeltajina, jotka kantavat tehokkaasti painavia kuormia. Omassa iltarukouksessani kannan tänään Nepalin kuolon uhrien sukulaisia sekä haavoittuneita. 

KD teki hallitusneuvotteluissa 2011 aloitteen vanhuspalvelulain säätämisestä. Vanhuspalvelulakia tulee edelleen kehittää. Vanhuspalvelulakiin tulisi kirjata minimihenkilöstömitoitus suhteessa hoidettavuuteen seuraavan hallituskauden aikana. Henkilöstömitoitus tulee määritellä laitoshoitoon, tehostettuun palveluasumiseen sekä kotihoitoon, jotta inhimillinen vanhuus ja henkilöstön työssäjaksaminen saadaan turvattua.

KD on aktiivisesti ajanut myös omaishoitajien asiaa. Omaishoitajille maksettavan tuen suuruutta ei tulisi verottaa ja tukea tulisi korottaa ja se tulisi siirtää Kelan maksettavaksi. Omaishoito tarjoaa usein inhimillisen ja yhteiskunnallisesti edullisen vaihtoehdon mm. huonokuntoisen ikäihmisen huolehtimiseen.

Tämän lisäksi sote-uudistuksessa kautta linjan tulee kuvata hoito- ja palveluketjut asiakkaiden näkökulmasta. Ikäihmisten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, ettei liian huonokuntoista vanhusta tule sijoittaa kotihoitoon ilman riittävää tukea. Silloin, kun lähipiiri ilmaisee vahvan huolen iäkkään ihmisen selviämisestä, tulee iäkkään tilanne kartoittaa ja järjestää tarvittava huolenpito. Juuri tällä hetkellä poliisi etsii erästä kateissa olevaa iäkästä henkilöä, jonka kotona selviytymisestä taloyhtiömme puolelta olemme huolta esille tuoneet.

Vaikka taloudellinen tilanne vaatii säästöjä, ei niitä tule kohdentaa heikoimmassa asemassa oleviin. Tämän päivän vanhukset ovat rakentaneet yhteiskuntamme. Meidän kunniatehtävämme on huolehtia heistä hyvin.

Ylen uutinen kadonneesta henkilöstä

Jälleen erinomaisia, joskin osittain myös aika karuja keskusteluja Tampereen keskustorilla. Tänään oli aiheena mm. Eläkkeen saajan asumistuen lisäomavastuu, joka on melkoisen suuri, sillä lisäomavastuu on 40% siitä vuositulojen määrästä, joka ylittää 14 108. Asumismenojen suuruus suhteessa asumistuen lisäomavastuuseen yhdessä verotuksen kanssa todellakin haastavat useat eläkeläiset tällä hetkellä. Olen nyt viime päivien aikana keskustellut usean eläkeläisen kanssa, jotka joutuvat taiteilemaan sen kanssa, että raha riittää ruokaan. Mielestäni tällainen asumistuen lisäomavastun rajaa tulisi nostaa korkeammaksi. Samoin pienituloisten KELA etuisuuksia ja pieniä eläkkeitä ei tulisi verottaa. Nykyinen järjestelmä johtaa siiihen, että osa kansalaisistamme elää köyhyysrajan alapuolella.

Meillä tulisi olla riittävästi alhaisen vuokratason asuntoja, jotta pienituloiset selviäisivät pakollisista menoista. Näin siksi, että mikäli vain nostamme asumistuen määrää, se ruokkii silloin yksityisten vuokranantajien tuloja eikä tosiasiallisesti tule auttamaan tilannetta -sillä vuokraa on liian helppo nostaa kysynnän kasvaessa. Riittävä määrä alhaisen vuokratason asuntoja pitäisi osaltaan vuokrannousuja maltillisena.

Yrittäjien kanssa on ollut erinomaisia keskusteluja, muutama yrittäjä on erikseen antanut käyntikorttinsa, sillä he ovat huomanneet minun ymmärtävän pienten ja keskisuurten yritysten haasteita oikeasti. Aamulehden yrittäjäpaneelin kommenttien pohjalta sain myös paljon kiitosta, yli puoluerajojen. Meillä pitäisi ehdottomasti lisätä koulutukseen kansantalouden ymmärtämistä ja yrittäjyyden ymmärtämistä.

Iso huolenaihe monella on ikäihmisten asiat. Meillä alkaa olemaan todella karuja tilanteita vanhustenhoidossa. Meidän kunnia asiamme tulisi olla huolehtia heistä hyvin, jotka ovat tämän maan rakenteet. Osa ongelmista johtuu liian pienestä henkilöstöstä, osa palveluohjauksen puutteesta, osa välinpitämättömyydestä osa liian huonosta johtamisesta.

Suomessa tulisi  kehittää rikostutkintaa ja oikeuskäytäntöjä sekä tiukentaa rangaistuksia.

Kehittää tulisi erityisesti oikeusprosessin nopeutta. Tällä hetkellä esimerkiksi monet lapsiin liittyvät riita-asiat ja rikostutkinnat kestävät aivan liian pitkään. Etenkin silloin, kun asianomainen todetaan syyttömäksi ja lasta on käytetty vanhempien huoltajuusriidan välikappaleena, aiheuttaa pitkittynyt prosessi inhimillisestä ääretöntä haittaa sekä lapselle että vanhemmalle. Yhtälailla oikeusprosessin kestäminen pitkään missä tahansa lapsia koskevassa asiassa, tulisi oikeusprosessin toimia huomattavasti nopeammin, sillä keskeneräinen rikostutkinta vaikuttaa lapsen ja vanhempien tapaamismahdollisuuksiin.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön rikostutkinnassa on edelleen paljon kehittämisen varaa. Esimerkiksi poliisitutkinnassa tulee huomioida se, ettei lasta saa johdatella kysymyksillä. Kun hyväksikäyttö epäily nousee pinnalle, tulisi lapsen edun mukaisesti asia tutkia ja käsitellä nopeasti, sillä pitkittyt prosessi vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Puolestaan silloin, kun tekijä on todistetusti syyllistynyt hyväksikäyttöön törkeällä tavalla, tulisi rangaistuksen oltava erittäin kova. Lapseen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö tai väkivalta ei saisi vanhenta rikoksena.

Suomesta tulisi poistaa käytänne, jonka mukaan ensikertalaisen tekemänä rikos lieventää tuomiota. Sosiaalityöntekijänä työskennelleenä moni narkomaani sanoi, että ensimmäisestä rikoksesta olisi tullut saada nopeasti kova rangaistus -tämä olisi saattanut pysäyttää alkaneen päihde- ja rikoskierteen.

Ammattiautoilijoiden päihderikoksista ei tule antaa lyhyempää ajokieltoa työn vuoksi, sillä nimenomaan ammattiautoilijan pitää olla päihteetön, luotettava kuljettaja. Toistuvista rikoksista tulisi antaa kovempi tuomia.

Itse vankeinhoidon tulisi olla aina päihteetöntä ja vankeinhoitoon tulee liittää tarvittaessa päihdehoito sekä mahdollinen tarvittava terapia, joten rikosten uusiutumisen riskiä voidaan vähentää.